Valmennuspaja Mahiksella vaikuttavaa toimintaa

NYn nuorten matalan kynnyksen valmennuspajatoiminta Muhoksella on tutkitusti vaikuttavaa. Tulokset ovat valtakunnallisestikin erinomaisia myös työ- ja koulutuspoluille siirtymisellä mitattuna. Mahiksella yhdistyvät nuoren hyvinvointia tukeva toiminta, työpajatoiminta sekä urasuunnittelu- ja työhönvalmennuspalvelut. Toiminnassa olennaista on yhteisöllisyys, yksilöllisyys, vertaistuki ja aito läsnäolo.

Tutkijat Anne Surakka ja Reija Paananen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ovat tutkineet valmennuspajatoiminnan vaikutuksia kahdessa eri tutkimuksessa. Ensimmäisessä Mahis-tutkimuksessa kartoitettiin valmennuspajatoiminnan hyvinvointivaikutuksia ja kustannuksia ja toisessa tutkittiin valmennuspajanuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.

Valmennuspaja Mahis perustettiin tarpeeseen, jossa Muhoksella oli paljon työttömänä ja toimeentulotuen varassa eläviä nuoria. Valmennuspajatoiminta tavoittaa paikkakunnan tukea tarvitsevat nuoret ja tarjoaa paikan, jossa nuori voi suunnitella tulevaisuuttaan, löytää oman alansa, koulutuspaikan tai työpaikan. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys ovat keskeisiä riskitekijöitä nuorten syrjäytymisessä.

Yksi Mahis-nuorista, Erja Jormalainen, oli tilanteessa, jossa koulu oli jäänyt kesken ja itsetunto oli maassa. Mahiksella oli aikaa pysähtyä ja kerätä onnistumisen kokemuksia.

– Tällä hetkellä tilanne on valoisa ja toiveikas. Olen työkokeilussa ja toivon mukaan lähitulevaisuudessa saan hankittua myös ammatin esimerkiksi oppisopimuksella, Jormalainen kertoo.

– Kuntoutuksessa ei mittarina ole tulos vaan matka, mistä on lähdetty, missä ollaan nyt ja minne tästä eteenpäin. Aika Mahiksella vahvistaa nuoren siipiä ja valaa uskoa kykyyn lentää.

 

Polku kouluun tai töihin

 

Mahis I -tutkimuksessa oli mukana 68 nuorta, joista lähes 80 prosenttia kiinnittyi valmennuspajatoimintaan. Pajajakson jälkeen 60 prosenttia sijoittui koulutukseen tai työelämään. Pajajaksolla oli myonteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen. Suurella osalla nuorista tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät ja heillä oli enemmän tavoitteita elämälleen ja he pyrkivät parantamaan omaa elämäntilannettaan.

Mahis II:ssa tutkittiin, kuinka valmennuspajan palveluun kiinnittyminen ja nuoren tausta näkyivät nuoren sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Tutkimuksen aineisto koostuu 74 nuoresta. Valmennuspajan asiakkuuteen liittyvien tietojen ja nuorten taustatietojen lisäksi aineistoon yhdistettiin sosiaali- ja perusterveydenhuollon käyntitietoja sekä sosiaalitoimen etuus- ja kuntoutuskustannusten tietoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että kokonaisvaltaista tukea tarjoava valmennuspaja ohjaa nuoret tehokkaasti tarvitsemiensa palveluiden piiriin ja tukee työllistymisessä ja koulutuspolkujen löytymisessä. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen voi myos vähentää sekä sosiaalitoimen että terveydenhuollon kuluja ajan mittaan.

– Pelkkä opiskelu- tai työpaikan tarjoaminen eivät riitä, vaan syrjäytymisvaarassa olevan nuoren osallisuuden ja toimijuuden tukeminen vaatii kokonaisvaltaista ja yksilöllisesti räätälöityä tukea. Kun kokonaisvaltaiseen tukeen satsataan, myös palveluiden käyttö tulee tarpeenmukaisemmaksi. Se taas vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Se kannattaa niin nuoren tulevaisuuden kuin kunnan taloudenkin kannalta, Surakka ja Paananen muistuttavat.

Tutkimuksen tuloksissa tutkijoita huolestuttaa kuitenkin se, että valmennuspajan palveluun kiinnittymättömien nuorten palvelujen käyttömäärät sekä kustannukset ovat vuodesta toiseen erittäin matalia heidän palvelutarpeisiin nähden.

– Tämä voi jatkossa kasvattaa näiden nuorten syrjäytymisriskiä ja ongelmien monimutkaistuessa lisätä myös kustannuksia palvelujärjestelmälle. Syrjäytymisen ehkäisyssä avainasemassa ovat nuorten tavoittaminen, palveluiden sitoutuminen heihin ja rinnallakulkijuus, tutkijat toteavat.

Valmennuspaja Mahiksen toimintaa rahoittavat Muhoksen kunta ja Aluehallintovirasto.

Tutkimusten verkkojulkaisut:

Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ´Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan – luottamuksella´. Surakka A., Kuvaja-Köllner V. & Paananen R. (2017), Diak puheenvuoro 10, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valmennuspaja-asiakkuus ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö.
Surakka A. & Paananen R. (2018). Diak Puheenvuoro 19, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Jaa artikkeli: