Tunnetaide-työskentelyä Verton läheisten ryhmässä
Nuorten Ystävien ja Oulun kriisikeskuksen yhteinen kehittämishanke Verto on jo parin vuoden ajan tarjonnut yhteisöllistä vertaistoimintaa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Läheistoimintaa on kehitetty yhdessä osallistujien kanssa, ja yhtenä työskentelymuotona on ollut tunnetaide-työskentely.
Tanssitaiteilija, tunnetaide-menetelmän ohjaaja, valokuvaaja Hanna-Kaija Takalo Nykyteatteri Vera Audentiasta on vetänyt tunnetaide-ryhmää Vertossa.
– Työskentely aloitetaan kehokuuntelulla ja valitsemalla maali silmät kiinni. Tämä sen vuoksi, ettemme ala rationaalisesti selittää, vaan annamme kehon tuoda asioita esille. Tämän jälkeen on kymmenen minuuttia aikaa maalata kehokuuntelussa esiin nousseita asioita. Maalaamisen jälkeen jokainen saa kertoa omasta maalauksestaan sen, mitä haluaa kertoa yhteisessä piirissä.
Tunnetaide-toiminnan on huomattu aukaisevan tehokkaasti tunnelukkoja.
– Aina kun pystymme ulkoistamaan tunteet ja laittamaan ne paperille, eivätkä ne ole enää kehossa möykkynä, pystymme paremmin sanoittamaan asiat. Tunnetaideterapeuttina sanoitan tunteita ja tunnemaailmaa läheisille, Takalo sanoo.
Tunnetaide-ryhmään tultaessa ei tarvitse osata valmiiksi maalata tai piirtää. Tärkeintä on, että ollaan läsnä hetkessä, maalataan sen hetkinen tunne ja katsotaan, mitä ajatuksia ja tunteita nousee esiin.
– Olemme huomanneet, että työskentely on avannut uusia positiivisia kanavia vointiin ja olemassaoloon. Vaikka esiin on noussut raskaita asioita, kuten esimerkiksi pelkoa ja häpeää, on taidetoiminta koettu hyödylliseksi, kertovat Verton läheistyön ohjaajat Katja Rauhala ja Riikka Lehtinen.
Vertossa on koettu tärkeäksi tarjota läheisille keskusteluavun lisäksi toiminnallista tekemistä.
– Emme vain voivottele tilannetta vaan teemme juttuja, jotka vaikuttavat omaan jaksamiseen. Osa kävijöistä on ollut aikaisemmin ryhmissä enemmän kuuntelijoita, mutta ovat nyt avautuneet näiden maalauskertojen myötä. Esiin on tullut asioita, joita he eivät ole koskaan puhuneet ääneen, ja joita ei olekaan käynyt läpi vaikka niin on kuvitellut, Rauhala kertoo.
Läheistoiminnassa ympäristön ja ryhmän turvallisuus on kaiken a ja o. Vertaisporukassa ei tule tuomituksi. Takalo saa myös kiitosta läheisiltä siitä, että hän kysyy ja puhuu suoraan asioita kaunistelematta. Tunnetaideterapia-ohjaajana hän osaa sanallistaa läheisille tunnetiloja.
Tunteiden voimakkuus yllätti
Marjatta on ollut mukana Verton läheistoiminnassa noin vuoden ja hän on osallistunut tunnetaide-ryhmään kaksi kertaa.
– Vertossa saan olla juuri sellainen kuin olen ilman häpeää, omine vikoineni ja kaikkineen. Siellä saa sanoa, mitä ajattelee ja miltä tuntuu. Toiset ymmärtävät, mitä tunteita käyn läpi, kun tilanteet omassa elämässä muuttuvat niin äkkiä.
Läheistoiminnassa keskeistä on läheisten jaksamiseen panostaminen.
– Kun läheiseltä kysyy, mitä kuuluu, vastauksena on usein kertomus huumeidenkäyttäjästä. Yritämme täällä keskittyä siihen, mitä läheiselle kuuluu. Läheisten pitää opetella ottamaan apua vastaan, eikä vaan etsimään apua huumeidenkäyttäjälle, Lehtinen toteaa.
Marjatta tunnistaa Lehtisen kuvaileman tilanteen.
– Huumeidenkäyttäjän läheiselläkin on oikeus saada apua, vaikka useinkaan ei halua olla häiriöksi muille. Tulisi pyrkiä siihen, ettei tuntisi vain vihaa ja ahdistusta, vaan että muitakin tunteita nousisi pintaan. Ja kun tunteet menevät tuhannen sylttyyn, saisi auki niitäkin. Tunteet ovat keventyneet taidekertojen jälkeen.
Tunnetaidekertojen esiin nostama tunnelataus on yllättänyt. Työskentely on mennyt ihon alle ja Marjatta kuvailee maalanneensa esiin itsessä olleet tuntemukset tahtomattaan.
– Lähden aika rohkeasti mukaan asioihin, mutta taidejuttu on yllättänyt positiivisesti. Esiin nousi surua, tuskaa ja epätoivoa, mikä on yleistä läheisillä, mutta oli siellä toivoa ja hyviäkin hetkiä. Häpeän kanssa olen jo sinut, ja tiedostan, ettei minun tarvitse enää hävetä, Marjatta kertoo.
Tunnetaidekertojen jälkeen Marjatta on huomannut päässeensä eteenpäin käsittelemällä kuoren alla piilossa olleita tunteita. Apuna on ollut myös se, että asioita on käyty porukalla läpi.
– Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää minun tuskaani ja hätääni. Eiväthän he voi tietää, miltä tällaiset asiat tuntuvat, ja toivon, ettei heidän tarvitsekaan koskaan tietää. Minäkään en olisi halunnut tulla sinuiksi näiden asioiden kanssa omassa elämässäni. Vaikka teen nyt asioita oman hyvinvointini eteen, olen tavallaan pakotettu elämään tässä tilanteessa, eikä mieli voi koskaan täysin sulkea sitä pois, Marjatta pohtii.
Tunnetaide-työskentelyn lisäksi Verto ja Vera Audentia ovat tehneet yhdessä muitakin taideprojekteja. Tammikuussa 2021 Oulun kaupungin kirjastolle tulee valokuvanäyttely, johon Takalo on kuvannut syksyn aikana Verton läheisiä. Jokainen kuvattu on saanut kertoa oman tarinansa, ja tuoda näkyville maailmaa, jossa he elävät. Valokuvanäyttely on tehty tuomaan julki Verton ja läheistoiminnan vaikuttavuutta ja merkitystä.
– Olen etuoikeutetussa asemassa, että saan mahdollistaa heille näkyväksi tulemisen. Näin osallistujille tulee kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa omalla panoksellaan siihen, miten asioista puhutaan ja että sellaiset läheiset, jotka ovat vielä asian kanssa yksin, rohkaistuisivat tulemaan vertaistukiryhmiin ja hakemaan apua. Että häpeän viitta lähtisi heiltäkin pois, Takalo pohtii.
Marjatta on näyttelyssä mukana omilla kasvoillaan yhdessä tyttärensä kanssa.
– Kävin katsomassa kuvauspaikan ennakkoon aallonmurtajalla. Kun menimme paikalle ja aloimme kuvata, tulivat tunteet ja kyyneleet todella syvältä, vaikka olin menossa ´vain valokuvaukseen´. Taas pääsivät tunteet yllättämään. Valokuvaaja oli mielissään, Marjatta nauraa.
Näyttelyn avulla Takalo ja vertolaiset toivovat, että ne läheiset, jotka eivät ole vielä löytäneet vertaistukea, löytäisivät näyttelyiden avulla apua.
Marjatalle maalaaminen ja taide ovat tulleet osaksi arkea myös Verton ulkopuolella.
– Ajatuksena on kokeilla maalaamista akryyliväreillä. Sellaista kokeilua ja nykytaidetta, Marjatta kertoo.
___
Rakkauteni helvettiin kiedottu -valokuvanäyttelyn avajaiset 4.1.2021 Laituri-tilassa Oulun kaupunginkirjastolla klo 18. Näyttely on avoinna tammikuun loppuun.
Verton toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla. Rahoitus on vuoden 2020 loppuun ja lisärahoitusta on haettu.