Puolueiden ratkaisut vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen tueksi

Nuorten Ystävät toteutti maalis-huhtikuun taitteessa puolueille suuren alue- ja kuntavaalikyselyn. Esitimme viisi kysymystä, millaisin konkreettisin toimenpitein puolueet alue- ja kuntavaaliehdokkaineen aikovat edistää ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa. Kunkin kysymyksen oheen tiivistimme faktalaatikon lähteineen yhteiskuntamme tämänhetkisestä tilanteesta aihepiiriin liittyen. Vastauksissa pyydettiin mainitsemaan konkreettisia toimenpiteitä niin kunta- kun hyvinvointialueen toimintaan liittyen.

Kyselyyn vastasi kahdeksan puoluetta: Kristillisdemokraatit (KD), Keskusta, Kokoomus, Kristallipuolue, Sosiaalidemokraatit (SDP), Suomen Kommunistinen Puolue (SKP), Vasemmistoliitto (VAS) ja Vihreät.

Viimeisen vaaliviikon aikana Nuorten Ystävät nostaa esille puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan, päivä per kysymys.

Lue vastaukset kolmanteen kysymykseen alta! Katso kaikki kysymykset uutisestamme täältä. Vastauksia julkaistaan yksi aihepiiri kerrallaan 7.–11.4.2025.

Faktatietoa

Kuntien työllisyyspalveluissa oli helmikuun 2025 lopussa yhteensä 326 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 36 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyystilastot ovat tällä hetkellä ennätyksellisen korkeat ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on noussut 173 prosenttia viidessä vuodessa (tilanne helmikuussa 2025.
Joka kolmas työtön on työkyvytön (työnhakuvelvoitteen ulkopuolella). Suomessa on 65 000 osatyökykyistä ja työhaluista ihmistä. Heidän potentiaalisen työpanoksensa arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Katso lähteet uutisen lopusta.

Nuorten Ystävien viestinnän huomio termien käyttöön

Nuorten Ystävien viestintä on vaihtanut tähän julkaisuun kaikkiin puolueen maininnat osatyökykyisyydestä kuvaavampaan termiin, täsmätyökykyisyyteen.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo kuvaa termin käyttöä hyvin blogissaan:
Sanat luovat ja ylläpitävät asenteita. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta työkyky ei ole osittainen, vaan täysi. Kyse on siitä, että täsmäytetään työntekijän työkyky ja työtehtävän vaatimukset ja mahdollisuudet. Siksi parempi käsite on täsmätyökykyinen. Se muistuttaa, että kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. 

 

3. Millaisin keinoin puolueenne edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä?

 

Kristillisdemokraatit

Alue: HYTE-työ (väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen keskittyvä työ) on monialainen kokonaisuus eri sektoreiden välillä. Se yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita hyvinvointiin liittyviä sektoreita, kuten koulutusta, kulttuuria, työllisyyspalveluja ja ympäristön kehittämistä.

Kunta: Haluamme, että kunnat asettavat työllisyydenhoitoon kunnianhimoiset tavoitteet. Erityisesti nuorten työllistämisen on oltava nopeaa ja tehokasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kun sekä työllisyys- että koulutuspalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, voidaan saavuttaa synergiaetuja ja kyetä elämäntilanteen parempaan kokonaistarkasteluun etenkin nuorten kohdalla. Samoin erityisryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalvelut on suunniteltava saumattomaksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tarvitaan monipuolisia työllistämispalveluja, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Näemme tarpeellisena laajan työkaluvalikoiman, sillä yksi keino ei toimi joka tilanteessa. Samoin järjestöt voivat tarjota kunnille kumppanuutta matalan kynnyksen työllistämispalveluissa.

Kokoomus

Nyt kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät vuoden alussa kuntien vastuulle, on kunnilla mahdollisuus auttaa vaikeasti työllistyviä työllistymään henkilökohtaisemmin ja räätälöidä palvelut yksilöiden ja hyödyntää paremmin paikallisten yritysten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä.

Eri ikäryhmät ja erilaiset koulutustaustat tarvitsevat hyvin erilaisia palveluita. Työllisyyspalvelut tulee räätälöidä erilaisten tarpeiden mukaisiksi ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee nivoa toimivaksi kokonaisuudeksi.

Keskusta

Keskustan mielestä työkykyä tukevia ja palauttavia palveluita on ohjattava entistä vaikuttavampaan suuntaan. Tarvitsemme myös kokonaisvaltaisen ajattelutavan muutoksen. Sen sijaan, että terveydenhuollossa kirjoitetaan täsmätyökykyiselle lausuntoa työkyvyttömyydestä, lähtökohdaksi pitää ottaa työkykyisyys eli se, mitä henkilö pystyy tekemään.

Täsmätyökykyisten työllistymistä helpottaisimme mm. niin, että työnantajalle maksettaisiin työntekijän täsmätyökykyisyyden mukainen korvaus. Palkkatuetun työn tulee kartuttaa jatkossakin sosiaaliturvaa.

Työn vastaanottamisen pitää mielestämme olla aina taloudellisesti kannattavaa. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen oli virhe. Se tulisi palauttaa ja näin kannustaa työttömiä työllistymään.

Alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tulee tarjota työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Tavoitteemme on integroida vastavalmistunut työelämään vakituisena työntekijänä tai yrittäjänä mahdollisemman pian. Vastavalmistunut ei saa ajautua ketjutettujen määräaikaisien työsuhteiden kierteeseen.

Kristallipuolue

Kristallipuolue lisäisi työnantajille jotain porkkanaa/tukea esim. vaikeasti työllistyvien/täsmätyökykyisten  palkkaamiseen. Työpaikkojen tarvittavat muutokset voisi maksaa hyvinvointialue. Lisäksi työkokeilupaikkoja voisi lisätä kunnissa.

SDP

SDP pitää tärkeänä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen tarjoamat palvelut työttömille toimivat sujuvasti yhteen. Työttömyyden alkuvaiheessa on varmistettava nopea pääsy työkykyä tukeviin palveluihin, terveystarkastuksiin sekä osaamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää työvoimapalveluissa moniammatillista osaamista sekä tiivistä yhteistyötä kuntien työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden välillä. Työvoimapalveluissa tulee tukea myös työnantajaa palkkaamaan täsmätyökykyisiä ja vammaisia.

Palveluiden tulee olla yksilöllisiä ja helposti saavutettavia – vastuu niiden piiriin hakeutumisesta ei saa jäädä yksin työttömälle. Toimivan yhteistyön varmistamiseksi tarvitaan nimettyjä vastinpareja kuntien ja hyvinvointialueiden välille, kuten hyvinvointialueille työllistymisen tuen koordinaattoreita. Erityisesti nuorten ohjaamotoiminta ja kuntouttava työtoiminta on turvattava.

Työllisyys- ja elinkeinopalveluita on tarjottava yhden yhteydenoton periaatteella. Lisäksi kuntien on panostettava työllisyyspalveluiden toimivuuteen ja tehokkuuteen sekä luotava uusia vaikuttavampia toimintamalleja. Ostopalveluina tuotetuissa työllisyyspalveluissa on siirryttävä suuntaan, jossa suoritteiden sijaan maksetaan vaikuttavuudesta eli siitä, että henkilö työllistyy ja pysyy töissä.

Kotoutumisella on keskeinen rooli työllistymisessä. Kunnissa on kehitettävä työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen palveluita ja lisättävä kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden vaikuttavuutta sekä varmistettava, että muut palvelut tukevat Suomeen asettumista ja kotoutumista.

Järjestöt ovat SDP:n näkemyksen mukaan kunnille ja hyvinvointialueille tärkeitä kumppaneita niin palveluiden tuottajina kuin yhteisöllisyyden ja vertaistuen rakentajina. Järjestöjen työelämähankkeet, kuntouttava työtoiminta ja heikommassa asemassa olevien työllistäminen ovat keskeinen osa kuntien työllisyyspolitiikkaa. Kuntien budjettisuunnittelussa on varmistettava järjestötoiminnan jatkuvuus, ja palkkatuki sekä muut tukimuodot ovat keskeisiä niiden mahdollisuuksille työllistää haavoittuvassa asemassa olevia.

Järjestöjen tukityöllistämisen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta kunnat voivat edistää kaikkien asukkaidensa työllistymistä, ehkäistä syrjäytymistä ja hallita sosiaali- ja terveysmenoja.

Suomen Kommunistinen Puolue

Tosiasiallisesti työkyvyttömien työnhakijoiden on hyvin vaikea päästä eläkkeelle, sillä heille on tyypillistä monista eri vaivoista ja sairauksista johtuva toimintakyvyn lasku ilman selkeästi kuvannettavaa tai muuten todennettavaa yksiselitteistä syytä. Neuropsykologinen testaus antaa hyvän kuvan henkilön tosiasiallisesta kyvystä työntekoon ja oppimiseen. Toisilta toimintaterapeuttinen tutkimus löytää toimintakyvyn rajoitteita, joita voi joko parantaa harjoittelulla, tai selkeästi osoittavat työkyvyttömyyden. Eläkkeelle pääsy parantaa monin tavoin pitkäaikaistyöttömän elämänlaatua.

Jos henkilöllä ei ole ajantasaista tietojen ja taitojen päivitystä ammattiinsa, tai ammatti on kadonnut, on täydennys- tai uudelleenkoulutus tarpeen ja vaatii taloudellista tukea, jota tosin hallitus on huonontanut.

Osa vaikeasti työllistyvistä on ammattitaitoisia ja työhaluisia, mutta heillä voi olla yksilöllisiä rajoitteita muussa toimintakyvyssä. Työnantajat eivät useinkaan uskalla palkata täsmätyökykyisiä tai työkykyisiä, mutta toimintarajoitteisia henkilöitä lisääntyvien sairauslomakulujen pelossa. Kunta voi tulla vastaan työkokeilun tai tuetun koeajan muodossa.

Osa pitkäaikaistyöttömistä ei yrityksistä huolimatta pääse eläkkeelle, mutta ei ole liioin työllistettävissä vapaille markkinoille. Kuntouttava työtoiminta on tällöin tarpeen. Osa saattaa kuntoutua senkin turvin palkkatyöhön.

Vasemmistoliitto

Oikeistohallituksen haitalliset toimet ovat aiheuttaneet kymmenien tuhansien työttömyyden Suomessa ja työttömyyslukemat ovat ennätystasolla. Samalla hallitus lisää työttömiin kohdistuvia rangaistuksia, mitkä eivät millään tapaa auta heitä työllistymään.

Työllisyyspalvelut ovat avainasemassa siinä, että työttömyys ei pitkity ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat eivät pääse kasautumaan. Esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut, että työllisyyspalveluiden uudistuksen rahoituksessa on vähintään 100 miljoonan euron vaje. Työllisyyspalveluihin on palkattava lisää henkilöstöä, jotta työllistymistä voidaan tukea oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Työttömyysturvabyrokratiaa ja yksityiskohtaista sääntelyä on purettava, jotta kuntien resurssit vapautuvat aidosti yksilöiden tarpeita vastaaviin palveluihin.

Kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa TE- ja kotouttamispalveluiden uudistuksessa. Tiivistä yhteistyötä on tehtävä myös hyvinvointialueiden kanssa, jotta työtön työnhakija saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka vahvistavat hänen työkykyään.

Kuntien täytyy omassa toiminnassaan tukea täsmätyökykyisten, vammaisten ja vähemmistöjen työllistymistä ja joustavilla ratkaisuilla vastata omiin työvoimatarpeisiinsa sekä kantaa inhimillinen vastuu julkisena toimijana. Työllisyydenhoitoa on tehtävä vahvassa kumppanuudessa järjestöjen kanssa ja hyödynnettävä niiden osaaminen täysimääräisesti.

Maahan muuttaneiden osaaminen ja osaamispotentiaali tulee ottaa täysimääräisesti huomioon kuntien etsiessä uusia työntekijäitä aina suorittavasta työstä erityisasiantuntijatehtäviin. Ihmisten kotouttaminen ja kielen oppimiseen panostaminen ovat ensisijaisia keinoja sitouttaa maahan muuttaneet osaksi kuntayhteisöä ja yhteiskuntaa. Kotoutumispalvelut läpileikkaavat onnistuessaan kaikki kunnan palvelut. Kotoutumispalvelut ja kielikurssit on taattava myös työvoiman ulkopuolella oleville.

Vihreät

Talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee tekemään merkityksellistä työtä yhteiskunnan rakentamiseksi. Työikäisten työllisyysaste on nostettava 80 prosentin tasolle. Vihreät haluaa parantaa työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Työelämää ja -markkinoita tulee myös uudistaa reilummiksi niin, että ne vastaavat paremmin erilaisten ihmisten ja yritysten tarpeisiin.

Joustavoitetaan työelämää niin, että se ottaa paremmin huomioon erilaiset elämäntilanteet:

  • Tehdään julkisesta sektorista täsmätyökykyisten työllistämisen kansainvälinen esimerkki. Nostetaan täsmätyökykyisten työllistämisessä keskiöön yksilölliset ratkaisut, jotka huomioivat ihmisten väliset erot.
  • Parannetaan erityisesti yli 55-vuotiaiden, pienten lasten vanhempien, omaishoitajien, sairauksista toipuvien ja vammaisten henkilöiden oikeutta lyhentää työaikaansa.
  • Taataan työntekijöille oikeus osittaiseen etätyöhön siinä määrin kuin se on työtehtävien puolesta mahdollista eikä aiheuta työnantajalle kohtuutonta haittaa.
  • Työllistetään esimerkiksi palkkatukea kehittämällä täsmätyökykyisiä eli ihmisiä, joilla työkyky riittää määrättyjen työtehtävien hoitoon.

Näiden toimien edistämiseksi te-palveluissa on huomioitava työnhakijan yksilöllinen tilanne ja tarvittaessa toteutettava palvelut monialaisessa yhteistyössä kunnan ja hyvinvointialueen välillä.

Hallituksen heikennykset jatkuvaan oppimiseen vaikeuttavat työurien pidentämistä ja työtehtävien muokkaamista toimintakyvyn mukaisesti.

 

 

Faktojen lähteet:

Työllisyyskatsaus, Helmikuussa 326 400 työtöntä työnhakijaa, 2025 (tyollisuuskatsaus.fi)

Eläketurvakeskus 11.3.2025, Osatyökykyisten määrä kasvaa mutta entistä useampi heistä on työssä (etk.fi)

MTV Uutiset 8.4.2025:

Pitkäaikaistyöttömien määrä räjähti – nämä ammatit ja alueet kovimmilla (mtvuutiset.fi)

Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä yli kaksinkertaistui, syyt julki – tuhoisa syrjäytymiskierre uhkaa (mtvuutiset.fi)

Työeläkeyhtiö Ilmarinen 25.9.2020, blogi Kari Pekka Martimo: Osittain vai riittävän työkykyinen? (ilmarinen.fi)

STTK ry 14.12.2023, Osa ratkaisua – STTK:n tavoitteet osatyökykyisten työllistämiseksi (sttk.fi)

Jaa artikkeli: