
Puolueiden vastaukset erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen
Nuorten Ystävät toteutti maalis-huhtikuun taitteessa puolueille suuren alue- ja kuntavaalikyselyn. Esitimme viisi kysymystä, millaisin konkreettisin toimenpitein puolueet alue- ja kuntavaaliehdokkaineen aikovat edistää ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa. Kunkin kysymyksen oheen tiivistimme faktalaatikon lähteineen yhteiskuntamme tämänhetkisestä tilanteesta aihepiiriin liittyen. Vastauksissa pyydettiin mainitsemaan konkreettisia toimenpiteitä niin kunta- kun hyvinvointialueen toimintaan liittyen.
Kyselyyn vastasi kahdeksan puoluetta: Kristillisdemokraatit (KD), Keskusta, Kokoomus, Kristallipuolue, Sosiaalidemokraatit (SDP), Suomen Kommunistinen Puolue (SKP), Vasemmistoliitto (VAS) ja Vihreät.
Viimeisen vaaliviikon aikana Nuorten Ystävät on nostanut esille puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan, päivä per kysymys.
Lue vastaukset viidenteen ja samalla viimeiseen kysymykseen alta! Katso kaikki kysymykset uutisestamme täältä. Vastauksia on julkaistu yksi aihepiiri kerrallaan 7.–11.4.2025.
Faktatietoa
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai oppimisen tukea vuonna 2023. Tehostettua tukea 15,0 % ja erityistä tukea 10,5 % peruskoulun oppilaista. Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus kasvoi 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Peruskoululaisista 24 % sai osa-aikaista erityisopetusta. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista 16 % sai erityistä tukea vuonna 2023.
Koulupsykologien tarve on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän arkipäivän kuluessa (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013). Tähän ei ole kaikilla alueilla päästy. Kouluterveyspsykologipalveluiden saatavuus on monin paikoin puutteellista ja alueellisesti epätasa-arvoista. Psykologiliiton suositus on yksi psykologi 500 oppilasta kohden, mutta tämäkään ei useilla hyvinvointialueilla toteudu. Katso lähteet uutisen lopusta.
5. Erityistä tukea vaativien oppilaiden määrä kasvaa. Miten tuen tarpeeseen pitää vastata?
Kristillisdemokraatit
Kunta: Haluamme taata jokaiselle lapselle turvallisen koulupäivän ja riittävän oppimisen tuen. Jako hyvin ja huonosti pärjääviin oppilaisiin on kasvanut. Lasten ja perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, samoin oppilaiden eriarvoistuminen. Apua ja tukea on oltava ajoissa tarjolla. Asuinalueesta, perhe- tai sosioekonomisesta taustasta johtuvia oppimiseroja on kavennettava ja ehkäistävä riittävällä tuella. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten parantamiseen on panostettava. Maan hallituksessa uudistamme parhaillaan oppimisen tukea oppimiserojen kaventamiseksi. Inkluusion onnistuminen edellyttää, että erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia on riittävästi. Inkluusion tavoitteena on oltava jokaisen oppijan koulupolun mahdollisimman tarkoituksenmukainen järjestäminen. Opetuksen on oltava laadukasta ja yksilölliset tarpeet huomioivaa.
Keskusta
Keskusta pitää tärkeänä, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saavat koulussa riittävän ajoissa tarpeenmukaista apua ja tukea koulunkäyntiinsä. Pienryhmässä opiskelu on mahdollistettava oppilaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös tulevaisuudessa. Tällöin jokainen saa opetusta omien kykyjensä ja taitojensa mukaan saavuttaen korkeimman mahdollisen osaamistason. Turvallinen ja oppilaan tarpeet huomioiva opetusryhmä ja oppimisympäristö vaikuttavat myönteisesti oppijan hyvinvointiin.
Kun jokainen lapsi ja nuori kohdataan tasa-arvoisesti heidän omista lähtökohdistaan käsin, he saavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään.
Koulujärjestelmämme vahvuus on sen tasa-arvoisuudessa. Emme hyväksy koulujen eriytymistä tai koulushoppailua, vaan haluamme turvata koulujen työrauhan, riittävät oppimisen resurssit ja laadukkaan erityisopetuksen, toimivat tilat, kohtuulliset ryhmäkoot sekä valinnaisaineet. Suosimme pienempiä ja yhteisöllisempiä kaupunginosakouluja. Koulurakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös nepsy-lasten tarpeet.
Kokoomus
Kokoomukselle mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoitella onnellisuutta. Koulutuksen täytyy olla laadukasta ja vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää sopivia ryhmäkokoja, riittävää yksilöllistä tukea ja työkaluja häiriökäyttäytymiseen sekä kiusaamiseen puuttumiseen.
Eduskunta on uudistanut juuri oppimisen tuen ja uudistus astuu voimaan 1.8.2025. Uudistukseen on varattu 97 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta voidaan varmistaa se, että tuen tarve voidaan myös toteuttaa. Jatkossa oppilaat saavat tukea oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä. Uudistus turvaa oikeuden esimerkiksi pienryhmäopetukseen. Uudistuksen myötä asiakirjojen määrä vähenee. Opetushenkilöstö voi käyttää työaikaa paperien täyttämisen sijaan olennaiseen eli opettamiseen.
Kristallipuolue
Kouluympäristön pitää muuttaa sopivammaksi. Mitään näyttöä isoista koulurakennuksista ja luokkakoista oppimisen parantamiseen ei ole, päinvastoin. Pihoihin kasvillisuutta, luontoa ja leikkimahdollisuuksia asfaltin/kiveysten sijaan.
Mobiililaitteet ja digimateriaalit pois alakouluista, enemmän käsillä tekemistä ja tekemisen kautta oppimista. Kännykkäkielto lailla alle 13-vuotiaille, ainakin älylaitteet pannaan (vanhan liiton puhelu-/viestilaite voisi olla sallittu ilman sovellusmahdollisuuksia). Opettajille kysely, mitä kouluihin tarvitaan ja miten toteutettuna (kun ryhmäkoot on pienennetty ja digilaitteita saatu vähennettyä rajusti).
Kuntien ja hyvinvointialueiden pitää tehdä yhteistyötä, jotta nuori saa tarvitsevansa tukea niin koulussa kuin kotonakin.
SDP
Koulujen ja oppilaitosten on tarjottava lapsille ja nuorille rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö. Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi osaavia aikuisia ja ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä. Pienet ryhmäkoot, erityisesti perusopetuksessa, tukevat oppimista ja yksilöllisiä tarpeita – tavoitteena enintään 20 oppilaan ryhmät, etenkin alimmilla vuosiluokilla.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja on opetettava kaikilla koulutusasteilla. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on oltava kiusaamisen vastainen toimintamalli. Nuorisotyö sekä lasten ja nuorten palvelut on tuotava osaksi oppilaitosten arkea. Aidosti maksuton toinen aste on turvattava.
Oppimisen tuen uudistus astuu voimaan 1.8.2025, ja siihen panostetaan 100 miljoonaa euroa. Kuntien on varmistettava, että rahoitus kohdistuu tarkoituksenmukaisesti.
Suomen Kommunistinen Puolue
Tämä linkittyy osittain ensimmäiseen kysymykseen ja sen vastaukseen.
Kun erityisen tuen tarve liittyy nimenomaan oppimisvaikeuksiin, on tarjottava tukiopetusta riittävästi ja yksilöllisesti tai pienryhmissä, oppilaan tarpeiden mukaan. Syy oppimisvaikeuksien taustalla on selvitettävä – onko toteamaton sairaus, neurologinen poikkeavuus, vaikeat kotiolot, puutteellinen kielitaito, toteamaton lievä kehitysvammaisuus? Syihin on tartuttava tehokkaasti.
Kaikkiin kysymyksiin lisäksi yhteisenä: kunnan ja hyvinvointialueen on turvattava riittävät resurssit ehkäisemään ja ratkaisemaan kuvattuja ongelmia. Lopulta se tulee paljon halvemmaksi kuin ongelmien lisääntyminen ja vaikeutuminen.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto vaatii oppilaiden tuen resurssien vahvistamista. Erityistä tukea on tarjottava kaikille sitä tarvitseville nuorille. Erityisen tuen tulee olla toisen asteen oppilaitoksissa riittävästi resursoitua ja moniammatillista. Koulutusaloilla on lisättävä erityisopettajien, ammatillisten ohjaajien ja koulunkäynninohjaajien määriä tuen takaamiseksi. Myös vaativan erityisen tuen nuorille on tarjottava mahdollisuus kouluttautua mahdollisimman monipuolisesti eri aloille.
Peruskoulujen ryhmäkokojen on oltava oppimisen kannalta oppimista tukevia ja nykyistä pienempiä. Kuntien pitää huolehtia, että ryhmissä on käytettävissä riittävä määrä kelvollisuuden omaavia opettajia, koulunkäynninohjaajia ja erityisopettajia. Valmistavan opetuksen opettajilla pitää olla riittävästi erityisosaamista. Valmistava opetus pitää kunnissa järjestää 8–10 oppilaan suuruisissa ryhmissä, ja oppilaiden kielellistä tukea on jatkettava oppilaan siirtyessä perusopetukseen.
Ammatillisen koulutuksen riittävät resurssit on turvattava. On tärkeää kehittää ja parantaa niin nuorten kuin aikuisten opiskelijoiden oppimisen tukea, kehittää ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta, jotta se vastaisi paremmin alueiden tarpeita, sekä tehdä rahoitusjärjestelmästä ennustettavampi ja selkeämpi. On lisättävä opiskelijoiden mahdollisuuksia löytää harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja paikallisista yrityksistä ja kunnan omista palveluista.
Vihreät
On varmistettava, että oppimisen tuen uudistukseen varatut resurssit menevät tosiasiassa oppimisen tukeen. Tiedonkulku eri asteiden välillä on merkittävä oppimisen tuen jatkuvuuden varmistamisessa. Kunnissa tekisimme seuraavia toimenpiteitä:
- Varmistetaan riittävä rahoitus ja henkilöstö laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen sekä koulujen työrauhan turvaamiseksi.
- Rajoitetaan ryhmäkoot toimivan pieniksi. Parannetaan näin oppimista sekä lasten, nuorten ja henkilökunnan jaksamista.
- Varmistetaan, että pienryhmiä, resurssi- ja erityisopettajia sekä koulunkäynninohjaajia on riittävästi.
- Varmistetaan varhaiskasvatuksen ja koulun toimivat yhteydet ja toimivat perheiden palvelupolut terveydenhuollon, perhepalveluiden, lastensuojelun ja vanhempien sosiaalihuollon kanssa.
- Varmistetaan hyviksi todettujen toimintamallien jatkuvuus pitämällä kuraattorit ja psykologit osana koulu- ja oppilaitosyhteisöä. Huolehditaan laadukkaasta opinto-ohjauksesta ja erityisen tuen järjestämisestä.
- Edistetään monialaista perhekeskustoimintamallia niin, että oppilashuollon palvelut toimivat samassa verkostossa muiden perheiden palveluiden kanssa.
- Palkataan kouluihin tarpeellinen määrä koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät ovat helposti lähestyttäviä aikuisia, jotka tarjoavat nopeasti tukea ja apua nuorille, ja parantavat koulun työskentelyilmapiiriä.
Faktojen lähteet:
Tilastokeskus 28.8.2024, Joka neljäs peruskoulun oppilas sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2023 (stat.fi)
Psykologiliitto, Koulupsykologi kuuluu kouluun (psyli.fi)