Paikka auki -avustusohjelman menestystekijät
Paikka auki -avustusohjelmasta saatu palaute on erinomaista. Toisen ohjelmakauden (2018–2022) seurantatutkimus on osoittanut, että töissä viihdytään – jopa yhdeksän kymmenestä Paikka auki -työntekijästä kertoo näin. Yhtä moni työnantaja on tyytyväinen Paikka auki -työntekijän työhön.
Työntekijöistä ainakin kaksi kolmasosaa on kokenut myönteisiä elämänmuutoksia työssä ollessaan ja löytänyt työvuoden jälkeen mielekkään jatkopolun työstä tai opinnoista.
Ohjelman menestystekijöiksi nousevat seuraavat viisi seikkaa:
Ohjelma on hyvin suunniteltu ja joustava. Hakuprosessi on yksinkertainen. Jo hakuvaiheessa työnantaja joutuu pohtimaan työtehtäviä vaikeasti työllistyvän työntekijän näkökulmasta – sitä, millaisiin työtehtäviin työntekijää haetaan ja millaista ohjausta hänelle voidaan tarjota. Osatyökykyisyyden toteamiseen ei tarvita diagnoosia tai lausuntoa. Riittää, että työnantaja on selvittänyt, että työntekijä täyttää kriteerit. Rahoittajalle tehtäviä selvityksiä on kevennetty. Rahoitus myös joustaa työsuhteeseen liittyvissä muutostilanteissa.
Sote-järjestöt ovat osoittautuneet hyviksi työnantajiksi. Järjestöissä on tarvittavaa osaamista erilaisten vaikeasta työmarkkinatilanteesta tulevien ihmisten tukemiseen. Järjestötyönantajat ovat nostaneet esiin, että Paikka auki -työntekijöiden työpanos on erittäin merkityksellinen osa järjestöjen toimintaa ja tärkeää järjestön kohderyhmille. He kokevat Paikka auki -työn tarjoamisen tapana toteuttaa arvojaan käytännössä ja iloitsevat mahdollisuudesta olla innostamassa ja kasvattamassa tulevaisuuden osaajia sote- ja järjestöalalle.
Työsuhde on lähtökohtaisesti yhden henkilötyövuoden tai oppisopimuskoulutuksen pituinen. Aika on riittävän pitkä sille, että vaikeasta työmarkkinatilanteesta tuleva ehtii kehittää työelämätaitojaan ja selkeyttää jatkopolkujaan. Paikka auki -työssä on mahdollista räätälöidä niin työaikaa kuin tehtävien sisältöä. Se on antanut osatyökykyisille mahdollisuuden löytää sopiva työnteon ja lepoajan suhde. Erilaisia tehtäviä kokeilemalla monen jatkosuunta tulevaisuuteen on selkeytynyt tai vahvistunut. Pääsääntöisesti työssä olleet ovat kokeneet asemansa työyhteisöissä tasavertaiseksi ja työyhteisön ilmapiirin turvalliseksi. On ollut tilaa oppia ja kasvaa työntekijänä. Moni on kertonut, että kokee työn merkityksellisenä. Tunnetta on vahvistanut järjestön asiakkailta saatu palaute. Niinpä myös työntekijät kokevat työn sote-järjestöissä mielekkääksi.
Ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden on mahdollista saada mentorointia. Mentorointi on koettu varsin hyödyllisenä. Mentori voi olla työpaikalta nimetty henkilö tai ostopalveluna järjestetty. Mentoroinnissa työntekijä saa pohtia vahvuuksiaan ja kirkastaa mielenkiinnon kohteitaan luottamuksellisessa keskustelussa. Sen aikana on mahdollista kehittää työelämävalmiuksia sekä valmistella jatkopolkuja.
Koordinaatiohanke on pystynyt tarjoamaan matalan kynnyksen tukea tilanteissa, joissa järjestöt ja työntekijät ovat sitä tarvinneet. Lisäksi koordinaatiohanke on tuottanut paljon materiaalia nuorten ja osatyökykyisten työllistämisen tueksi, tehnyt työpaikkavierailuja ja järjestänyt tilaisuuksia, joissa työntekijöillä, mutta myös työnantajilla on ollut mahdollisuus saada vertaistukea ja verkostoitua. Viestintäpanostuksen myötä koordinaatiohankkeen palvelut on löydetty entistä paremmin ja niitä hyödynnetty runsaasti. Kerätyn palautteen perusteella toimintaa kehitetään ketterästi vastaamaan kentältä tulleisiin toiveisiin ja tarpeisiin.
