”Tuntuu lottovoitolta, että erityinen lapseni saa käydä tätä koulua” – Nuorten Ystävien kouluilla osallistutaan ja toimitaan yhdessä
“Eräskin äiti sanoi, että tuntuu aivan lottovoitolta, että näin pienessä pitäjässä on tällainen koulu hänen erityiselle lapselleen.”
Näin kertoo Severi Ahola, joka työskentelee Nuorten Ystävien koululla vararehtorina ja erityisluokanopettajana.
Nuorten Ystävien koulu on toinen kahdesta Nuorten Ystävien yksityiskoulusta. Nuorten Ystävien koulu on suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia kehityksen viivästymästä, tunne-elämän häiriöstä, tai muista näihin verrattavista syistä johtuen. Toinen yksityiskouluista, Pohjolan koulu, on taas suunnattu Pohjolakotiin sijoitetuille lapsille ja nuorille.
Luokkahuoneessa Severi ei ole ainoa aikuinen, sillä jokaisella Nuorten Ystävien koulun oppilaalla on oma koulunkäynnin ohjaaja. Lisäksi molemmat koulut tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien, muiden oppilaitosten, sijaishuollon työntekijöiden, sekä monien ammattilaisverkostojen kanssa. “Meille on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen lapsi kohdataan omana itsenään: arvostavasti, kunnioittavasti, vahvuuksien kautta ja lapsen mielenkiinnon kohteita hyödyntäen”, Severi tiivistää.
Osallisuus kouluympäristöjen vahvuutena
Nuorten Ystävien koulujen toimintaa ohjaa vahvasti osallisuus. Yksilötasolla osallisuus tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että ihminen tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Yhteisössä osallisuus taas ilmenee jäsenten välisenä arvostuksena ja luottamuksena, sekä vaikuttamisen mahdollisuuksina yhteisössään.
Mutta miten tämä näkyy koulujen arjessa konkreettisesti?
“Ensimmäisenä tulee mieleen mahdollisuus vaikuttaa asioihin”, Severi aloittaa. “Esimerkiksi oppilastoimikunnan kautta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa erinäisiin kouluarkea koskeviin asioihin.”
“Nuorten Ystävien kouluissa panostetaan sekä yksilö-, että yhteisötason osallisuustoimiin”, jatkaa Nuorten Ystävien koulujen rehtori Kimmo Laine.
Merkityksellisyyden kokemista mahdollistetaan kouluissa työelämätaitoja vahvistavien toimintojen avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi pienet vastuutehtävät, oppilaskuntatoiminta, ystävyyskoulutoiminta, sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin osallistuminen. Lisäksi koulussa toteutetaan monipuolista kerhotoimintaa oppilaiden toiveiden pohjalta.
Laineen mukaan Nuorten Ystävien kouluilla panostetaan siihen, että oppilaat saavat hyviä kokemuksia positiivisesta vaikuttamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskuntaan. Kokemus siitä, että on arvokas ja tasavertainen yhteisön jäsen, vahvistaa nuoren itsekunnioitusta ja oman arvon tuntoa.
Yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja tikkupullia
Unohdetaan opettajat ja rehtorit hetkeksi ja keskitytään oppilaisiin. Pääsin kysymään kolmelta Nuorten Ystävien koulun oppilaalta heidän kokemuksistaan kouluarjesta. He eivät käyttäneet vastauksissaan termejä kuten “osallisuus”, “kohtaaminen”, tai “merkityksellisyyden kokemus”, mutta niiden läsnäolon pystyi silti aistimaan nuorten vastauksista.
“Erityisesti mulla on jäänyt mieleen Jyväskylän Junior Games -reissut, leirikoulu Pikku-Syötteellä ja luokkaretket. Ja se, kun sain kotitalousstipendiksi paistinpannun” kertoo 9. luokkalainen Topi. 6. luokkalainen Aino ja 9. luokkalainen Lauri muistelevat myös samoja reissuja lämmöllä. Lisäksi Lauri iloitsee koulun järjestämästä uintikerhosta. Aino taas antaa erityismaininnan tikkupullien paistamiselle metsäretkellä.
Lasten innokkaimmat vastaukset liittyivät toiminnalliseen ja yhteisölliseen tekemiseen, kuten yhteisiin pallopeleihin ja liikuntatunteihin.
Eikä suotta; sekä Kimmo Laine, että Severi Ahola nostivat vastauksissaan esiin toiminnallisuuden merkityksen koulutyössä. Se on koulujen vahvuus, josta ammennetaan yhteistä hyvää päivittäin, ja jonka avulla oppilaita autetaan löytämään heidän omat vahvuutensa.
Kuuntelen Severin ääniviestejä, joissa hän puhuu yhdessä tekemisen merkityksestä ja siitä, mitä he kouluyhteisönä saavat yhteistyössä aikaan. Ääniviesti loppuu seuraaviin sanoihin: “Nytkin, kun katson tästä kopiohuoneesta pihalle, tuolla on useampi aikuinen potkimassa palloa nuorten ja lasten kanssa. Pelkästään tuosta välittyy aika hyvin se toiminnallisuus ja yhdessä tekemisen meininki.”
Topin, Ainon ja Laurin nimet on muutettu.