Perttu Pölönen

Inhimillinen vallankumous

Maailma on jatkuvassa muutoksessa. Miten vanhemmat ja kasvattajat voisivat valmistaa lapsia ja nuoria kohtaamaan tulevaisuuden haasteet? Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia järjesti huhtikuussa verkkoluennon, jossa Perttu Pölönen puhui Tulevaisuuden lukujärjestyksestä, taidoista joilla menestytään tulevaisuudessa. Pölönen kannusti luennossaan luovuuteen, rohkeuteen, myötätuntoon ja ennakkoluulottomuuteen.

Sibelius-Akatemiasta valmistunut säveltäjä, sävelkellon keksijä, Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjan kirjoittaja eli poikkitieteellinen ja -taiteellinen Euroopan 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon valittu visionääri.

– Olen ehtinyt tehdä monenlaisia asioita. Perustin ensimmäisen yrityksen lukiossa, sitten oli starpup-pöhinät, pääsin Piilaaksoon opiskelemaan Singularity University -ajatushautomoon ja NASA:n tutkimuskeskukseen, jossa sain aivopesun tulevaisuuden teknologioista. Siellä ollessani perustimme hyväntekeväisyysjärjestö 360ed:in, joka kehittää opettajankoulutusta Myanmarissa virtuaalitodellisuusteknologiaa käyttäen, Pölönen kertoo.

Pölönen puhuu innostavasti, ja valaa uskoa tulevaisuuteen. Vaikka tulevaisuuteen mahtuu haasteita, tarjoaa se myös mahdollisuuksia.

– Sille, joka ymmärtää teknologian kehityksen, avautuu koko maailma. Ja kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista, Pölönen sanoo ja selventää:

– Monet miettivät, minkälaista osaamista ja minkälaisia taitoja tarvitsemme tulevaisuudessa. Uskon inhimillisyyden ja poikkitieteellisyyden olevan elintärkeäitä tulevaisuudessa, vastapainona teknologiselle kehitykselle. Inhimilliset taidot erottavat meidät koneista. Näitä asioita ovat esimerkiksi rohkeus, luovuus, empatia ja myötätunto. Me emme välttämättä kehitä niitä nyt tarpeeksi.

Tulevaisuuden taitoja Pölönen lähtee ajatusleikissä hakemaan vallankumousten kautta. On vallankumouksia – maanviljelys-, teollinen ja informaatiovallankumous – jotka ovat muuttaneet työtä ja arkea ja työ on muuttunut maanviljelijän ja tehdastyöläisen työstä tietotyöntekijän työksi.

– Neljäs eli tuleva vallankumous on inhimillinen vallankumous. Kun kone korvaa monet ammatit, tulee miettiä, mitä tarjottavaa ihmisellä on. Mikä on arvokasta, mikä on niin tärkeää ja keskeistä, ettei se katoa? Pölönen pohtii ja muistuttaa:

– Koneet hallitsevat suuria tietomääriä, niillä ei ole epämääräisiä muistikuvia asioista. Ihminen hallitsee abstraktit asiat, on myötätuntoinen, luova, huumorintajuinen, sisukas, kurinalainen, ennakkoluuloton, kärsivällinen, utelias, kekseliäs, spontaani, kriittinen ja niin edelleen. Tulee arvostaa näkymättömiä asioita. Nuoret valmistuvat esimerkiksi luoviksi ongelmanratkaisijoiksi, Pölönen sanoo.

 

Oppiminen pelastaa, ei koulutus

 

Pölönen kehottaa miettimään, mitä sellaista itse kullakin on, mitä ei saa internetistä.

– Google ei voi katsoa silmiin, eikä sillä ole kehonkieltä.

Tarvitaan myös kysymysten vallankumousta; fakta löytyy googlesta, mutta tulkitsemiseen tarvitaan ihmistä. Perinteisiä urapolkuja ja varmoja ammatteja ei enää ole. Tulevaisuuden urapolku on siksak-polku, jokaisella erilainen. Se tarkoittaa, että täytyy oppia sietämään epävarmuutta tässä hetkessä, kun murroskohtia tulee koko ajan nopeammin.

– Sen varaan, mikä jatkuvasti muuttuu, on vaikeampi rakentaa. Vaikka olisit opiskellut minkä tahansa tutkinnon, tiedot ja taidot vanhenevat teknologian kehittyessä. Kannattaa kehittää sellaisia taitoja, joita tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja jotka eivät koskaan vanhene, Pölönen toteaa.

Pölönen mainitsee Howard Gardnerin, joka on yhdysvaltalainen psykologi ja yleisen älykkyyden ja älykkyysosamäärän kriitikko. Gardner on kehittänyt moniälykkyysteorian, jossa älykkyyttä pidetään yhdeksänä erilaisena kykynä, joihin kulttuuri vaikuttaa. Tällaisia älykkyyksiä ovat esimerkiksi musiikillinen, visuaalinen, henkilöiden välinen ja kielellinen älykkyys.

– Kun kehittää eri älykkyyksiä niin mikään ei pääse yllättämään. Keskity monitieteellisyyteen, kehitä itsellesi monia identiteettejä, työskentele monipuolisesti, Pölönen kehottaa.

Identiteetillä Pölönen tarkoittaa keskittymistä siihen, mikä kiinnostaa ja kiehtoo eli mitkä asiat vievät eteenpäin. Identiteetin joustavuudella on merkitystä, jos esimerkiksi työ katoaa. Uudella sukupolvella on oltava liikkumavaraa, ajattelutaitoja ja luonteenlaatua, ja sitä tarjoavat esimerkiksi filosofia ja taiteet. Kyse on siis elinikäisestä oppimisesta elinikäisissä taidoissa.

Pölönen peräänkuuluttaa myös uudenlaista vuorovaikutusta vanhemmalta nuoremmalle ja toisinpäin.

– Goethen mukaan on kaksi asiaa, jotka lasten tulisi saada vanhemmiltaan, juuret ja siivet. Vanhemmat voivat tukea nuorta muutoksessa: opettaa armollisuutta, sietämään keskeneräisyyttä. Oikea asenne on kaikkea muuta tärkeämpi, ja siinä ja kaikessa muussakin nuori tarvitsee valtavasti rohkaisua.

 

Asiat eivät synny, ne tehdään

 

Uusien taitojen opettelussa auttaa, kun näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Siinä auttaa myös itsetuntemuksen kehittäminen, altistaminen uusille ja erilaisille asioille, tekemällä oppiminen.

Pölönen kertoo Navy SEALs -kouluttajasta ja valmistuneista, joiden pitämälle kurssille osallistui Kaliforniassa. Kurssille nousi esiin erityisesti kaksi ajatusta: onko sinut henkisesti testattu ja onko sinulla oikea pärjäämiseen tähtäävä asenne. Pölösen mukaan on kyse yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol S. Dweck growth mindset, fixed mindset -konseptista. Miten lapsi ja nuori suhtautuvat kehitykseen ja kasvuun? Onko nuorella vanhemmilta siirtyneitä käsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa kuten esimerkiksi ´en vain osaa matematiikkaa´?

– Vastoinkäyminen voi olla avuksi polulla. Miten saadaan mahdollisimman moni omaksumaan growth mindset -ajattelu, miten saadaan heidät rikkomaan omia rajojaan ja näkemään epäonnistumiset mahdollisuutena kasvaa? Yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on osata ottaa vastaan pettymyksiä ja kasvaa. Growth mindset on hyvä asenne, se on oikeanlaista suhtautumista asioihin, Pölönen pohtii.

Some- ja digimaailmassa eläviä nuoria ja heidän hieman ymmällään olevia vanhempia Pölönen ymmärtää. Pelaamisongelmiin hän puuttuisi antamalla nuorelle vaihtoehtoja tekemiseen.

– Haaste tulee siitä, että ympäristöt ovat muovanneet meistä sellaisia kuin olemme. Vanhempien tulee ymmärtää, että somessa on paljon ikään kuin salakasvattajia, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten ajatteluun. Alustat ovat huomiokeskeisiä, joita kaupalliset toimijat pyörittävät. Täytyy siis myös pohtia, kuinka vahvoja mediakriittisyys ja lähdekritiikki nuorella ovat, ovatko alustat hyväksi lapselle. Nykylapsilla ei ole helpompaa tai vaikeampaa kuin ennen, mutta ongelmat ovat uudenlaisia tai erilaisia.

Miten sitten tulisi kannustaa vanhempia ajattelemaan poikkitieteellisesti ja -taiteellisesti ja näkemään esimerkiksi filosofia ja taiteet varteenotettavina opiskeluvaihtoehtoina?

– Eihän sillä elantoa saa -ajattelun keskiössä on käsitys siitä, että ajatellaan vain ammattien kautta. Omille vanhemmilleni olen kiitollinen, että he uskalsivat päästää minut opiskelemaan säveltämistä, ja olen uskaltanut yhdistää siihen yrityksen pyörittämistä. Oma kokemukseni on vahvasti poikkitieteellinen, mutta ei ole mitään vikaa siinä, että haluaa olla lääkäri, sillä niin kauan kuin kokee oppivansa uutta siinä mitä tekee, on oikealla polulla. Niin kauan kuin tekeminen on vaikeaa niin hyvä!

Pölönen on vakuuttunut siitä, että erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä palkataan uusille aloille. Esimerkiksi pankkiin voidaan palkata fyysikko, joka lähestyy talousasioita aivan eri lähtökohdista. Viimeisinä vinkkeinä tulevaisuutta ajatellen Pölönen sanoo:

– Rakenna inhimillisyyden varaan. Kun kaikki on epävarmaa, kaikki on mahdollista. Rohkaisua tarvitaan valtavasti tänä aikana, eikä haittaa vaikka sitä tekee vähän liikaa.

Jaa artikkeli: