Nuorten psyykkinen oireilu lisääntyy

Viime vuosina nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt merkittävästi, vaikka vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on pysynyt ennallaan. Erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa psyykkisten oireiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden, yleistyminen on poikkeuksellista.

Vuoteen 2018 verrattuna kaksinkertainen määrä nuoria tyttöjä raportoi nyt mielenterveyden haasteista. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa tytöistä ja viidesosa pojista kertoo erilaisista masennus ja ahdistuneisuusoireista. Lisäksi jo 25 000 nuorta aikuista on mielenterveystyökyvyttömyyseläkkeellä, ja peruskouluikäisistä neljännes kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, huonoksi tai kärsii masennusoireilusta.

Oireilu näkyy myös mielenterveyspalveluiden kuormittumisena. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on kasvanut, ja nuoret joutuvat jonottamaan hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa pidempään kuin koskaan aiemmin.

Nuorten mielen hyvinvointiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä

On pystytty erottamaan neljä tekijää,

jotka erityisesti vaikuttavat heikentävästi nuorten hyvinvointiin.

……………

Nämä tekijät ovat:

Sosiaalinen media ja vertailu

Somessa vietetty aika ja jatkuva vertailu muihin voivat lisätä ahdistusta ja paineita olla ”paras versio itsestään”.

Ympäristön uhat

Ilmastonmuutos, Ukrainan sota ja koronapandemia ovat tuoneet nuorten elämään epävarmuutta ja pelkoja. Pandemia rikkoi arjen rutiinit ja lisäsi sosiaalista eristäytymistä, mikä on vaikuttanut erityisesti sosiaalisesti arkoihin nuoriin.

Koulutus- ja työelämän paineet

Opiskelun ja työelämän vaatimusten kasvu aiheuttaa monille nuorille merkittävää stressiä ja ahdistusta.

Perhe- ja taloudelliset olosuhteet

Eriarvoisuus ja lapsiperheköyhyys lisäävät mielenterveysongelmien riskiä, ja poliittisilla toimenpiteillä voidaan luoda edellytyksiä tai uhkia nuorten hyvinvoinnille.

Yhteisöllisyys on keskeinen tekijä mielen hyvinvoinnin kannalta

Yhteisöllisyys tarjoaa nuorille mahdollisuuden kokea kuuluvansa johonkin, saada tukea ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Tämä voi vähentää yksinäisyyden tunnetta ja tarjota turvaverkon, joka auttaa selviytymään vaikeista tilanteista. Yhteisöllisyys voi myös edistää positiivista identiteetin kehitystä ja itsetuntoa, kun nuoret kokevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä omana itsenään.

Yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun nuoret kohtaavat haasteita, kuten koulutus- ja työelämän paineita tai sosiaalista eristäytymistä. Yhteisön tuki voi auttaa nuoria käsittelemään näitä paineita ja löytämään keinoja selviytyä niistä. Lisäksi yhteisöllisyys voi edistää mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi, kun nuoret oppivat yhdessä taitoja, jotka auttavat heitä ylläpitämään mielen hyvinvointia.

Palvelujärjestelmän kehittäminen

Nuorten hyvinvoinnin perusta ja psykologiset tarpeet tulisi huomioida aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nuori tarvitsee luottamusta, kannustusta ja tukea sekä mahdollisuuden tehdä itselle mieluisia asioita.

Useat tutkimukset ja indikaattorit osoittavat, että palveluketjut eivät toimi vaaditulla tavalla, jonka seurauksena sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on suuressa kasvussa. Siksi mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja niiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

……

Ratkaisuja kohti

Stigman vähentäminen

Avoimuus ja tietoisuuden lisääminen mielenterveyden ongelmista auttavat vähentämään niihin liittyvää häpeää.

Yhden oven periaate

Palveluiden hajanaisuus on ongelma, ja nuorten tulisi päästä kaikkiin tarvitsemiinsa palveluihin yhdellä yhteydenotolla.

Varhainen välittäminen

Koulujen matalan kynnyksen palvelut, kuten koulupsykologien ja kuraattorien tuki, voivat auttaa tunnistamaan ongelmat varhaisessa vaiheessa.

Saatavuuden parantaminen

Digitaaliset palvelut, kuten etäterapia ja chat-palvelut, ovat erityisen tärkeitä syrjäseutujen nuorten tukemisessa.

Henkilöstön lisääminen ja koulutus

Tarvitsemme lisää ammattilaisia, kuten psykologeja ja psykiatreja, ja heidän jatkuva koulutuksensa on ensisijaisen tärkeää.

Kolmannen sektorin rooli

Yhteiskunnalliset toimijat Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr (ODL), Nuorten Ystävät ja niiden yhteisesti omistama yritys Hoivatie tarjoavat monipuolisia palveluja, jotka tukevat nuorten mielenterveyttä. Toimijat tarjoavat konkreettista apua ja tukea nuorille, mahdollistavat matalan kynnyksen palveluita ja auttavat rakentamaan yhteisöllisyyttä.

Mistä muualta apua

Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin toimii numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden.

Mieli ry: MIELI Suomen mielenterveys ry: kohti parempaa mielenterveyttä

MIELI Kriisichat päivystää maanantaista keskiviikkoon kello 15-19 ja torstaina kello 15-21.

12–29-vuotiaille tarkoitettu Sekasin-chat päivystää maanantaista perjantaihin kello 9-24 ja viikonloppuisin kello 15-24 osoitteessa sekasin.fi.

Mielenterveystalo.fi: Etusivu | Mielenterveystalo.fi

Pohteella on digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyschat, jossa voit keskustella reaaliaikaisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Chat on auki maanantaista perjantaihin kello 8–20. Tällä hetkellä kanavalla voivat asioida Alavieskan, Haapajärven, Nivalan, Oulun, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan asukkaat.

Mun Oulu: Löydä oma palvelusi – Nuorten Oulu

Hätätilanteessa hakeudu terveysaseman akuuttivastaanotolle, päivystykseen tai soita yleiseen hätänumeroon 112.