Lasten ja nuorten jengiytymistä tulee ennaltaehkäistä tehokkaammin
Viime päivinä on havahduttu Suomessa kasvaneeseen jengiytymisen ja vakavan väkivallan ilmiöön lasten ja nuorten keskuudessa. Sisäministerin, Poliisihallituksen ja muutamien poliitikkojenkin näkemyksen mukaan tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, lisää resursseja poliisille, sekä tiukempia lastensuojelun toimia. Nämä toimet ovat olleet tarpeen etenkin naapurimaassamme Ruotsissa ja näitä toimia tarvitaan myös meillä.
Keskusteluissa ja toimenpiteissä on kuitenkin jäänyt hyvin pienelle huomiolle ennaltaehkäisevien toimien merkitys. Nyt tilannetta hoidetaan siitä päästä, jossa tilanne on jo kriisiytynyt ja toimetkin ovat sen mukaisia. Toimenpiteiden tarpeellisuutta väheksymättä totean, että tämä kehityssuunta ei ole yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu. Itse jengiytymisen juurisyihin ja tutkimustietoon tulisi sen sijaan kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota.
Tanskan mallin toimivuutta tulee tarkastella kriittisesti
Hallitusohjelman mukaan Suomen nykyinen hallitus selvittää parhaillaan Tanskan mallin käytäntöjä, toimenpiteitä ja vaikuttavuutta jengirikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tanskan toimenpiteitä tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti ja arvioida, kuinka toimivia ne ovat olleet esimerkiksi maahanmuuttajien osalta, sillä iso osa nuorista jengiläistä on juuri maahanmuuttajataustaisia. Tanska on esimerkiksi sijoittanut maahanmuuttajia omiin asuinalueisiinsa, jolloin vuorovaikutus kantaväestöön on jäänyt erittäin ohueksi ja sen myötä mahdollisuus omaksua tanskalaisia käytänteitä ja kieltä on ollut varsin vaatimatonta. Tällainen toimintatapa ei edesauta onnistunutta kotoutumista, vaan kasvattaa radikalisoitumisen riskiä.
Lapset ja nuoret tarvitsevat toivoa
Pohjoismaista Islanti nousee esiin toisenlaisena esimerkkinä. Islannin toimintaperiaatteiden ytimessä on toivon ilmapiiri, jota rakennetaan yhdessä islantilaisten kanssa. Maahan saapunut henkilö, lapsi tai nuori kokee heti alusta lähtien olevansa osa yhteiskuntaa päästessään opiskelun, toiminnan tai työn kautta omaksumaan maan kieltä ja käytänteitä. Tutkimustietoa Islannin mallin toimivuudesta ei ole vielä saatavilla, mutta pääsemme siihen käsiksi lähiaikoina. On kuitenkin huomion arvioista, että toivon puuttuminen on etenkin Ruotsissa noussut yhdeksi lasten ja nuorten radikalisoitumisen ja äärimmäisen väkivallan piiriin ajautumisen juurisyyksi.
Lapsen kasvu aikuiseksi on loppujen lopuksi aika yksinkertainen paletti; Lapsen arjessa täytyy olla turvallisia ihmiskontakteja ja rajoja, joilla luodaan lapselle luottamusta ihmisyyteen ja toivoa elämään.
Toivon ilmapiiriä voidaan luoda koulutuksen keinoin
Turvallisten ihmiskontaktien ja rajojen lisäksi lapselle tulee tarjota pienestä pitäen mielekästä oppimista, jolloin esimerkiksi peruskoulussa opettajan rooli innostajana ja oppimisen mallin tarjoajana on myös digiaikana edelleen tärkeää. Koulun ja koulutuksen rooli toivon luomisessa onkin merkittävä: osallisuuden kokemus sekä luottamus omiin taitoihin pääsevät kehittymään koulunkäynnin ohessa ja ovat tärkeitä paloja toivon ilmapiirin palapelissä.
On kuitenkin huomioitava, että perinteiseksi mielletyt koulunkäynnin tavat voivat osoittautua joillekin nuorille haasteellisiksi, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymisen tielle. Näiden nuorten koulunkäynnin turvaamiseksi koulun olisi pystyttävä tarjoamaan vaihtoehtoisia reittejä suorittaa opinnot. Esimerkiksi Oulussa alkujaan kehitetyn reaalipedagogisen toimintaprosessin avulla on kyetty ehkäisemään vuosikymmenien ajan koulutuksellista syrjäytymistä ja luotu peruskoulun päättäneelle selkeä tulevaisuuden visio. Peruskoulu voidaan tällä periaatteella suorittaa joustavasti tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ja erityisammattioppilaitos Luovin kanssa. Yhtenä kantavana toimintatapana on ollut käydä peruskoulun oppiaineita osana teknisen työn opetusta, jossa oppilaat ovat voineet tekemisen kautta päästä takaisin suorittamaan peruskoulun oppivelvollisuuttaan. Tässäkin toiminnassa oppilaiden syrjäytymisen kierre on saatu katkaistua luomalla oppilaalle toivon ilmapiiri, jossa hänen osaamisensa on huomioitu ja suunniteltu yhdessä oppilaan ja huoltajan tuella joustava opetus- ja arviointikäytäntö.
Samanlainen toivon ilmapiirin ja tulevaisuuden vision luominen on myös meillä Nuorten Ystävien kouluilla, joissa tuetaan toiminnallisia perusopetuksen suoritus- ja arviointitapoja. Lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiin kiinnitetään erityistä huomiota ja keskusteluissa aikuisten kanssa luodaan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Nuorten Ystävien koulujen toiminnoilla on jo lähes sadan vuoden ajan saatu muutettua monen lapsen ja nuoren elämän suunta kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta kasvatuksen ja pedagogian keinoin. Helpolla ei tuloksia synny, mutta siihen on meidän varauduttava, jos mielimme ehkäistä jengiytymistä ja väkivallan kierrettä lasten ja nuorten keskuudessa.
Ankkuri- ja koulupoliisitoiminnoilla moniammatillista ennaltaehkäisyä
Suomessa on myös otettu viime vuosina ansiokkaasti käyttöön Ankkuritoiminta, jota toteutetaan moniammatillisessa tiimissä. Tähän tiimiin kuuluu asiantuntijoita poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Ankkuritoiminnan tavoitteita ovat varhaisen vaiheen nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä rikosten ennaltaehkäiseminen. Ankkuritoiminta on tutkitusti vaikuttavaa, mutta se ei valitettavasti tavoita yhdenvertaisesti kaikkien alueiden nuoria. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös tietoa ja positiivisia kohtaamisia viranomaisten kanssa jo ennen tilanteiden kriisiytymistä. Hyviä kokemuksia ennaltaehkäisevästä toimista on saatu esimerkiksi Oulun alueen koulupoliisitoiminnasta, jossa nimetyt poliisit toimivat tiiviissä yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Koulupoliisitoiminta ei ole vakiintunut vielä muualla Suomessa.
Ennaltaehkäisevä työ tarvitsee lisää resursseja, ei niiden niukentamista
Meidän tulee arvioida, kuinka voimme islantilaisessa hengessä luoda maahamme kestävän kasvun ja toivon pohjan. Nyt jos koskaan tarvitsemme enemmän resursseja nuorisotyön, koulutuksen ja lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi päättäjille, muille ammattilaisille, vanhemmille ja huoltajille tarvitaan tutkittuun tietoon pohjaavia työkaluja, joiden avulla voimme aidosti tukea lasten ja nuorten hyvinvointia.
Edistääksemme lasten ja nuorten hyvinvointia ennaltaehkäisyn keinoin me tarvitsemme kohdennettuja resursseja, rajapintayhteistyötä, sekä lisää painoarvoa ennaltaehkäisylle päätöksenteossa ja yleisessä keskustelussa. Toivon tukahduttaminen sekä resurssien niukentaminen ennaltaehkäisevästä työstä tulevat viemään yhteiskuntaamme jyrkästi ei-toivottuun suuntaan.
Marko Kielinen (KM, PhD), kehitysjohtaja, Nuorten Ystävät ry
Lähteet:
Ankkuritoiminnan käsikirja 2019. Sisäministeriön julkaisuja 2019:16
Harju-Autti R. 2022. Vastasaapuneet maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat pitkäjänteistä kielellistä tukea. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Gabriel O. Adebayo. 2021. Counter-radicalization policies and policing in education: making a case for human security in Europe. Heliyon.
Kaakinen M., Vauhkonen T, Tanskanen M., Hoikkala T. 2022. Ankkuritoiminnan vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:40
Niemi P., Benjamin S., Kuusisto A., Gearon L. How and why education counters ideological extremism in Finland. Religions. 2018;9:420.
Statens institutionsstyrelse, SiS.
Vilppola T. 2007. Koulutukselliseen syrjäytymiseen voidaan puuttua: Reaalipedagogiikka koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisijänä. Väitöskirja, Oulun yliopisto.
World Bank. 2018. Learning to realize the education’s promise. World Development Report.
Blogi on julkaistu lyhyempänä versiona Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena.