Lapsen motorisen ja psykososiaalisen kehityksen tukeminen fyysisen aktiivisuuden keinoin
Joulukuun 2021 lopulla valmistui vanhemmille suunnattu 4–6-vuotiaiden lasten motorisia perustaitoja käsittelevä video-opas Nuorten Ystävien YouTube-kanavalle. Oppaan tavoitteena oli tukea vanhempien tietoutta lasten motorisista perustaidoista ja antaa harjoitevinkkejä motoristen taitojen kehittämiseksi. Opas toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden opinnäytetyönä ja se tehtiin yhteistyössä Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemian kanssa.
Vanhemmilla on merkittävä rooli pienten lasten tukemisessa ja kannustamisessa fyysiseen aktiivisuuteen. Fyysinen aktiivisuus on tärkeää, koska lapset harjoittelevat motorisia taitojaan liikkuessa. Hyvillä motorisilla taidoilla on taas positiivinen vaikutus useisiin eri kehitykseen ja kasvuun liittyviin prosesseihin. Seuraavassa tekstissä kerromme tarkemmin, miten vanhemmat voivat tukea lapsen motorista ja psykososiaalista kehitystä fyysisen aktiivisuuden avulla.
Motoriset perustaidot luovat pohjaa liikkumiselle
Kun liikumme paikasta toiseen kävellen tai juosten, heitämme ja otamme kiinni palloa tai tasapainoilemme pysyäksemme pystyssä liukkaalla tiellä, käytämme motorisia perustaitojamme. Näiden motoristen perustaitojen avulla lapset luovat pohjaa liikkumiselle. Lapset tarvitsevat motorisia perustaitoja jokapäiväisistä arjen motorisista haasteista selviytymiseen niin leikkiessä, pelatessa kuin erilaisissa liikuntaharrastuksissakin. Motoriset perustaidot kehittyvät yksilöllisesti iän myötä, mutta taitojen tietoinen tukeminen monipuolisella harjoittelulla ja liiketoistoilla on myös tärkeää.
Motoriset perustaidot ovat vahvasti yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Fyysisen aktiivisuuden tiedämme olevan tärkeää muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön, luuterveyden ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Fyysisellä aktiivisuudella on kuitenkin myös positiivinen vaikutus lasten tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjaustaitoihin sekä uusien asioiden oppimiseen, joita tarvitaan esimerkiksi koulussa. Hyvällä tasolla olevat karkeamotoriset taidot voivat vähentää muun muassa lasten aggressiivisuutta, epäsosiaalista käyttäytymistä, ylivilkkautta sekä pelkoa ja ahdistuneisuutta. Haasteet näissä taidoissa voivat tulla esiin lapsen epäonnistumisen tunteena, vähäisempänä liikkumisena, masennusoireina, heikentyneenä osallisuutena sekä syrjään jäämisenä.
Erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen motoristen taitojen tukemisessa kannattaa
Liikkumista voi lisätä arkeen useilla eri tavoilla ja jo pienelläkin paikallaan olon tauottamisella on merkitystä. Erilaisia ympäristöjä ja tilanteita kannattaa hyödyntää motoristen taitojen harjoitteluun. Päiväkoti- tai koulumatkoilla voi harjoitella pyöräilyä tai keksiä erilaisia tapoja liikkua. Lapsen oman huoneen tai kodin sisustusta voi miettiä lasta ja koko perhettä aktivoivammaksi. Voisiko lasten kanssa rakentaa yhdessä, vaikka temppuradan kodin huonekaluista?
Suomen luonnon erilaisia mahdollisuuksia ja vuodenaikojen vaihteluja kannattaa hyödyntää lasten motoristen taitojen tukemisessa. Kesäisin metsässä olevat puut, kivet ja maasto tarjoavat lapselle mahdollisuuden harjoitella kiipeilemisen, roikkumisen, kantamisen ja tasapainoilun taitoja. Erilaisten liikuntapaikkojen ja puistoista löytyvien laitteiden hyödyntäminen tukee lapsen motoristen perustaitojen kehittymistä. Myös liikuntavälineiden avulla on mahdollista saada monipuolisuutta lapsen liikkumiseen.
Luonnon vesissä liikkuminen kehittää lasten aistiärsykkeitä ja harjaannuttaa uintitaitoa. Erilaisten vesiaktiviteettien avulla lapsi voi harjoitella myös motorisista perustaidoista esimerkiksi tasapainotaitoja. Sadesäällä lapsi voi hyppiä vesilammikoissa ja näin huomaamatta harjoitella motorisia taitojaan. Lumisena talvena lapsen kanssa voi harjoitella kiipeilytaitoja lumivuorelle kiipeillessä ja tasapaino- ja lajitaitoja esimerkiksi hiihtäen ja luistellen.
Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten tukemisessa fyysiseen aktiivisuuteen
Vanhemmilla on tärkeä rooli huolehtia, että lapsi ei vietä liikaa aikaa paikallaan ollen. Lasta olisi tärkeää kannustaa ja tukea sopivassa suhteessa liikkeelle niin sisällä kuin ulkonakin. Lasten tukeminen fyysisesti aktiiviseen elämään on tärkeää, sillä liikunnallinen elämäntapa ja elinympäristö omaksutaan jo lapsuudessa. Alle kahdeksanvuotiaille lapsille suositellaankin vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä.
Yhdessä liikkuessa lapsi oppii vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Lapsella on tarve autonomiaan ja lämpimään vuorovaikutukseen. Vanhempi voi omalla toiminnallaan jakaa ilon tunteita, lohduttaa ja rajoittaa. Tämä opettaa lasta erilaisten tunteiden, kuten ilon ja surun käsittelyyn ja hallintaan eri tilanteiden vaatimalla tavalla.
Lapsi tarvitsee liikunnan aikana positiivista palautetta onnistuneiden sekä myös epäonnistuneiden suoritusten jälkeen. Liiallista varovaisuutta ja kieltoja kannattaa pyrkiä vähentämään, jotta lapsella on mahdollisuus päästä haastamaan itseään ja kokeilemaan fyysisiä rajojaan. Liikkumisessa on myös tärkeää ottaa huomioon lapsen kiinnostuksen kohteet ja arvot.
Tiia Mensonen ja Henna Kylmänen, fysioterapeuttiopiskelijat, Oulun ammattikorkeakoulu