Etsimässä ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen – ennaltaehkäisevä työ keskeisessä roolissa
Hoivatie, ODL ja Nuorten Ystävät järjestivät maaliskuussa seminaarin, jossa etsittiin eduskuntavaalien alla ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen. Tilaisuudessa kuultiin sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajia, yritysjohtajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Tavoitteena oli yhdessä kirkastaa tekoja ja tapoja, joilla vahvistaa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Osallistujat kaikilta sektoreilta olivat vahvasti samaa mieltä julkisen sektorin resurssien riittämättömyydestä. Järjestöjen rooli korostuu erityisesti ennaltaehkäisevän työn toteutuksessa, jonka avulla voidaan hajauttaa julkisen sektorin yletöntä kuormitusta. Toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan siis kipeästi julkisten hyvinvointipalveluiden tueksi.
Hyvinvointia tukevien tekojen taloudellinen arvo
Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä siitä, miten hyvinvointia tukevilla teoilla on myös taloudellista arvoa.
Hoivatien liiketoimintajohtaja Nina Hynninen koosti puheenvuorossaan, miten omaishoitoperheiden kotikuntoutuspalveluilla voidaan säästää palveluasumisen kustannuksissa. Tehostettu palveluasuminen asiakasta kohden maksaa hyvinvointialueelle noin 3000 euroa kuukaudessa. Jos kotikuntoututuksella pystytään pidentämään esimerkiksi 100 henkilön kotona asumisen aikaa kuukaudella, on säästö noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Hoivatien kehitysjohtaja Mikko Oranen puolestaan kuvasi aidolla asiakasesimerkillä “Nooran” tarinan. Nooran taustalla oli vuosia useita eri mielenterveyspalveluitten osasto- ja hoitojaksoja. Nooran hoidosta vastaava työryhmä päätti kokeilla Hoivatien Kintas-kuntoutusta, jossa tapaamiset ja hoitosuunnitelma tehdään yhden kuntoutusohjaajan kanssa. Kintas-kuntoutuksessa keskityttiin Nooran traumakokemuksiin, jotka liittyivät mm. kiusaamistaustaan. Yksilökeskeinen työ tuotti nopeasti tuloksia ja Noora ei enää päätynyt osastojaksoihin. Säästöä tästä kertyi 23 000 euroa vuositasolla.
ODL:n kehityspäällikkö Tanja Tanhua ja Kuntoutussäätiön tutkija Juha Klemelä esittelivät tuoreita tuloksia yli 65-vuotiaille kotona asuville suunnatun, vapaaehtoisten kanssa toteutettavan ODL Keikka-apu -toiminnan vaikuttavuuden mittaamisesta SROI-menetelmän avulla. Menetelmä suhteuttaa toiminnan hyödyt sen kustannuksiin ja antaa välineitä – usein haastavaan – hyvinvointia tukevan työn taloudellisen arvon mittaamiseen. ODL Keikka-avun osalta menetelmä osoitti, että investoinnit paitsi maksavat itsensä takaisin, ne myös tuottavat huomattavaa lisäarvoa.
Nuorten Ystävien lapsiperhetyön kehittämispäällikkö Riitta Alatalo kertoi varhaisen tuen merkityksestä Vanhempien Akatemian toiminnan kautta. Ennaltaehkäisevä, koko perheelle suunnattu matalan kynnyksen tuki tukee tuhansia aikuisia ja lapsia vuosittain opastamalla vanhempia tunnistamaan vahvuutensa, ja antamaan lapsilleen myönteistä palautetta sekä turvallisia rajoja. Lasten auttaminen onnistuu parhaiten perheiden varhaisen tukemisen kautta, johon investointi maksaa itsensä takaisin.
Lastensuojelun Keskusliitto ja S-Pankki toteuttavat tulosperusteista Lapset SIB -hanketta, jota Vanhempien Akatemia koordinoi Jyväskylässä. Toiminnassa pyritään tukemaan lapsen koulunkäyntiä, parantamaan koulumenestystä sekä vähentämään poissaoloja. SIB-tukea tarjotaan oppilaalle ja perheelle ja tuen sisältö suunnitellaan kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti. Perheet saavat rinnallakulkijan neljäksi vuodeksi. Hankkeen tuloksia mitataan tarkasti ja on huomattu, että perheen saama tuki avotyöskentelyllä maksaa 15 520 euroa vuodessa kun sijoitetun lapsen kustannukset ovat sitä vastoin noin 105 000 euroa. (Lähde: Itla, Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutus)
Mikä tärkeintä, varhainen tuki säästää inhimillistä kärsimystä. Alatalon viesti onkin: olkaa rohkeita ja satsatkaa perheiden varhaiseen tukeen.
Ennaltaehkäisevä työ on kaikkien yhteinen asia
Tilaisuuden paneelikeskustelussa olivat mukana Kaleva Median brändi- ja kulttuurijohtaja Anna Kärävä, Osuuskauppa Arinan viestintäjohtaja Pasi Ruuskanen ja LähiTapiola Pohjoisen markkinointi- ja viestintäjohtaja Liisa Humalamäki. Keskustelun vetäjänä toimi Nuorten Ystävät ry:n kehitysjohtaja Marko Kielinen.
Panelistit esittelivät yhdessä kehittämänsä Meidän mielestä -konseptin, jolla halutaan kasvattaa tietoisuutta nuorten mielenterveyden haastavasta tilanteesta sekä auttaa löytämään ratkaisuja. Konkreettisena esimerkkinä yhteistyöstä oli Meidän mielestä -kickstart-tilaisuus sekä kauppakeskus Valkeaan avattu nuorten oma tila, jonka tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja negatiivisia ryhmäilmiöitä. Tilan toiminta rakentuu yhteistyössä nuorten, nuorten aikuisten, yhteistyökumppaneiden ja arjen toiminnasta vastaavien Oulun kaupungin ja ODL:n nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorten Ystävät on mukana toimijoiden kanssa Meidän mielestä -konseptin suunnittelutyöryhmässä, joka jatkaa yhteistyötä nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Panelistien ja yleisön yhteisessä keskustelussa nousi esille yhteisiä huolia ja ratkaisujen tulokulmia. Todettiin, että nuoret tarvitsevat nyt konkreettisia paikkoja oman elämän ja tulevaisuuden peilaamiseen sekä luottamuksen vahvistamiseen haastavien vuosien jälkeen. Vanhempien ja heidän tukemisensa merkittävä rooli tiedostettiin yhteisesti. Liikkumisen tukemista niin kouluissa kuin harrastustoiminnassa pidettiin tärkeänä, samoin hyvien ensimmäisten työelämäkokemusten merkitystä korostettiin. Yhdessä tekemisen kivijalaksi tunnistettiin toimivat suhteet eri yhteiskunnallisten sektoreiden välillä, rahoituksen turvaaminen järjestötoiminnalle tulevaisuudessa sekä yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen ja asioiden näkyväksi tekeminen.
Tilaisuuden puheenvuoroissa korostui se, että välittäminen ja kohtaaminen on meidän kaikkien tehtävä. Eri rooleissa toimivilla tahoilla on monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kaikkien yhteiseen hyvinvointiin. Hoivatien toimitusjohtaja Tiina Haanpään sanoin: valttimme on pitkäjänteinen yhdessä tekeminen.