Puolueiden vastaukset nuorten lisääntyneiden mielenterveyshäiriöiden ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi

Nuorten Ystävät toteutti maalis-huhtikuun taitteessa puolueille suuren alue- ja kuntavaalikyselyn. Esitimme viisi kysymystä, millaisin konkreettisin toimenpitein puolueet alue- ja kuntavaaliehdokkaineen aikovat edistää ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa. Kunkin kysymyksen oheen tiivistimme faktalaatikon lähteineen yhteiskuntamme tämänhetkisestä tilanteesta aihepiiriin liittyen. Vastauksissa pyydettiin mainitsemaan konkreettisia toimenpiteitä niin kunta- kun hyvinvointialueen toimintaan liittyen.

Kyselyyn vastasi kahdeksan puoluetta: Kristillisdemokraatit (KD), Keskusta, Kokoomus, Kristallipuolue, Sosiaalidemokraatit (SDP), Suomen Kommunistinen Puolue (SKP), Vasemmistoliitto (VAS) ja Vihreät.

Viimeisen vaaliviikon aikana Nuorten Ystävät nostaa esille puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan, päivä per kysymys.

Lue vastaukset ensimmäiseen kysymykseen alta! Katso kaikki kysymykset uutisestamme täältä. Vastauksia julkaistaan yksi aihepiiri kerrallaan 7.–11.4.2025.

Faktatietoa

Noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.

Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta on

• 8. ja 9. luokan oppilaista 8,2 % pojilla ja 34,1 % tytöillä
• ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 7,4 % pojilla ja 32,1 % tytöillä
• lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 7,4 % pojilla ja 30,7 % tytöillä.

Koulupudokkuus, oppimisvaikeudet ja syrjäytymisriski ovat kasvaneet erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla nuorilla.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kouluterveyskysely, 2023: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
THL, Nuorten mielenterveyshäiriöt, 2024: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot
Sitra, Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys, 29.09.2019: https://www.sitra.fi/julkaisut/juurisyyanalyysi-nuorten-elamanhallinta-ja-mielenterveys/#haasteiden-ja-voimavarojen-tasapaino

1. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulette tekemään nuorten lisääntyneiden mielenterveyshäiriöiden ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi?

Kristillisdemokraatit

Alue: Huolehditaan siitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeasti ja joustavasti kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, – psykologin ja -kuraattorin vastaanotolle. Osana sosiaalipalveluja on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Lisätään matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea mielenterveyden pulmiin. 1.5.2025 voimaan tuleva lasten ja nuorten terapiatakuu turvaa yhdenvertaisen pääsyn lyhytpsykoterapiaan ja muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Lakiuudistuksella tavoitellaan nuorten kasvavien mielenterveysongelmien varhaisempaa tunnistamista ja nopeampaa hoitoa.

Kunta: Panostamme nuorisotyöhön. Moni kunta on säästösyistä sulkenut nuorisotiloja ja vähentänyt nuorisotyötä. Nuoret kuitenkin tarvitsevat turvallisia kokoontumispaikkoja sekä heitä arvostavia ja rohkaisevia aikuisia, joilla on heille aikaa. Nuorisotyöllä voidaan vaikuttaa nuorten asenteisiin esimerkiksi päihteitä kohtaan ja tukea nuorten mielenterveyttään. Oppilaiden ja opiskelijoiden koulunhyvinvointia on tuettava. Toimiva yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon toteuttamisessa on välttämätöntä. Kouluissa on tarjottava matalan kynnyksen mielenterveystukea. Yksinäisyyden ehkäiseminen on olennainen osa jokaisen koulun toimintakulttuuria. Kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi, ja siihen on puututtava tehokkaasti. Kodin ja koulun yhteistyötä on tärkeä entisestään lisätä ja kehittää.

Kokoomus

Mielenterveyden oireisiin pitää saada apua nopeasti, matalalla kynnyksellä ja heti ensimmäisestä kohtaamisesta. Myös hoidon jatkuvuus ja palveluiden saumattomuus on tärkeää, jotta ihminen saa tarvitsemansa avun eikä siirry uudelleen jonoon. Juuri tätä tarkoitusta varten on säädetty 1.5.2025 voimaan astuva lasten ja nuorten terapiatakuu.

Mielenterveyden oireilun tunnistamiseen ja matalan kynnyksen avun tarjoamiseen on kehitetty toimintamalleja, kuten terapiat etulinjaan, jotta jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä.

Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalveluiden saatavuuteen täytyy löytää ratkaisut esimerkiksi oikealla palveluiden porrastuksella, riittävän vahvojen peruspalveluiden tarjoamisella, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn keskittymisellä ja matalan kynnyksen palveluiden tarjoamisella.

Keskusta

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, päihdekasvatukseen ja matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan Keskustan mielestä kipeästi lisää voimavaroja, erityisesti perustasolle. Vahvistaisimme oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja ja lisäämällä koulunuorisotyötä. Näissä hyödyntäisimme nuoria kokemusasiantuntijoita ja kolmannen sektorin toimijoita. Myös digitaalista nuorisotyötä tulee kehittää niin, että missä päin tahansa on mahdollisuus saada verkon välityksellä yhteys nuorisotyön ammattilaisiin. Etsivän nuorisotyön asemaa korostaisimme.

Nuorten mielenterveysongelmiin tulee kiinnittää huomiota myös terveystarkastuksissa. Terveystarkastusten yhteydessä tulee saada ohjausta ja neuvontaa opiskeluun ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyen.

Esitämme aluevaaliohjelmassamme walk-in tyylisiä päivystyksiä suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin eli sinne, missä nuoret luontaisesti liikkuvat. Tällaiset vapaaehtoisten ja viranomaisten ylläpitämät palvelupisteet mahdollistavat nopean hoitoonohjauksen.

Keskusta haluaa, että paremmasta mielenterveydestä tehdään seuraava Suomen suuri projekti. Palveluiden saatavuus ei saa olla ongelma ja apua tulee olla tarjolla lähipalveluina kaikissa avopalveluiden yksiköissä ja perhekeskuksissa. Palveluvalikoiman tulee olla laaja ja sen tulee sisältää myös erilaisia psykoterapian muotoja.

Kristallipuolue

Kristallipuolue kysyisi nuorisolta, mikä on se syy, miksi niin huonosti voidaan ja sitten toimittaisiin niitä helpottaen. Lisäksi puolue lisäisi omaksi itseksi kasvamisen tukemista kouluihin esimerkiksi itsetuntemus-oppiaineen kautta.

Kuntatasolla konkreettisia toimenpiteitä voisi olla harrastusmahdollisuuksien lisääminen, ja hyvinvointialueella panostaminen nuorten tarvitsemiin palveluihin.

SDP

Jokaisessa kunnassa on laadittava selkeä strategia oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Strategiassa on määriteltävä tarvittavat resurssit ja tukimuodot. Kouluissa on otettava käyttöön parhaat käytännöt oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi, kuten päivärytmin kehittäminen ja aamupäivätoiminnan sisällyttäminen osaksi koulupäivää.

Vakituisten varahenkilöiden rekrytointiin on panostettava, jotta sijaiset olisivat lapsille ja nuorille tuttuja. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä kaikissa Suomen kunnissa. Nuorisotyötä on vahvistettava kouluissa ja oppilaitoksissa sekä parannettava palveluiden saatavuutta.

Nuorille on tarjottava turvallisten aikuisten läsnäoloa myös vapaa-ajalla, saavutettavia ja viihtyisiä nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia ja vähentää huostaanottojen tarvetta.

Toisen asteen koulutusta on kehitettävä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi ja koulutukseen on turvattava riittävät resurssit. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden, kriisiavun ja ohjauksen saatavuutta on parannettava niin, että apua saa ilman ajanvarausta tai diagnoosia. Lisäksi jokaiselle hyvinvointialueelle on perustettava matalan kynnyksen digitaaliset mielenterveysklinikat.

Suomen Kommunistinen Puolue

Nuoret kokevat suorituspaineita, ahdistusta, yksinäisyyttä, pelkoa tulevaisuuden epävarmuudesta. Yksilökeskeinen aikamme edellyttää jokaisen pärjäävän omillaan. Monet kokevat kiusaamista ja suoranaista väkivaltaa, toiset taas tähän syyllistyvät tekijöinä.

Ennaltaehkäisy on tärkeää. Yhteisöllisyyttä pitäisi kehittää tietoisesti. Ainakin yhden harrastuksen takaaminen tuloista riippumatta jokaiselle lapselle ja nuorelle on osa tätä. Kouluissa olisi tarvetta turvallisille aikuisille, muillekin kuin opettajille ja oppilashuollon henkilöille. Kunnan nuorisotoimi voi järjestää niin kouluissa kuin muissa tiloissa selkeästi yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tähtäävää toimintaa, missä ketään ei jätetä ulkopuolelle. Tässä myös olisi tilaa vertaistuelle, ryhmässä keskustelulle, ilman merkittäviä ongelmiakin; vain kokemusten, ajatusten ja tuntemusten jakamista.

Osalla nuorista on vaikeuksia kotona, tulotasosta riippumatta. Nuori voi joutua kantamaan vastuuta perheestään yli voimavarojensa ja kykyjensä, ja peitellä tätä. Kuraattori tai kouluterveydenhoitaja, tai kuka tahansa muu koulun aikuinen, joka epäilee ongelmia, on velvollinen tarttumaan asiaan ja ottamaan puheeksi ja ohjaamaan edelleen sopivan tahon puoleen.

Nuorille pitää olla lähetteetön matalan kynnyksen paikka, minne mennä ilman ajanvarausta puhumaan asioistaan ja ongelmistaan, koulumaailman ulkopuolella, terveydenhoitojärjestelmän puitteissa. Vaihtoehtona ensikontaktiin pitäisi olla chat- tai vastaava palvelu, jossa on kuitenkin aina ihminen vastaamassa. Hoidon tarpeen ilmetessä hoitoon on päästävä ilman jonoja. Psykoterapiasta puhutaan paljon, ja monelle se onkin tarpeen. Kaikille ei kuitenkaan yksilökeskeinen terapia sovi, vaan esim. ryhmäterapia. Monet saavat avun terapiaa kevyemmistä keskustelukäynneistä.

Vasemmistoliitto

Mielenterveyspalveluiden keskeinen yhdenvertaisuusongelma on, että palveluita saa varmimmin tällä hetkellä rahalla. Avun saanti on siis aivan liikaa sidoksissa taloudelliseen tilanteeseen. Mielenterveyspalveluiden suuri ongelma on myös alueelliset erot eli hoidon saatavuus on liikaa kiinni asuinpaikasta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden aliresursoinnin on loputtava. Kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa on oltava tarjolla perustason mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista ja palveluita. Avun saaminen ei saa venyä! Kiristämällä hoitotakuuta yhteen viikkoon nopeutamme pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin.

Mielenterveyspalveluissa tarvitaan enemmän nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita, joihin pääsee myös ilman lähetettä. Kynnyksetön hoitoon pääsy on potilaalle yksinkertaista ja helpottaa hoitoon hakeutumista jo ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi. Oikea-aikainen ja riittävä panostus perusterveydenhuollossa tarkoittaa niin inhimillisen kärsimyksen kuin myös resurssien säästämistä.

Mielenterveyden ammattilaisia pitää jalkauttaa kouluihin ja oppilaitoksiin. Kouluissa on oltava riittävästi psykologin, kuraattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita, jotta apu on mahdollisimman lähellä. Koululaisten tilannetta helpottaa ja yhteisöllisyyttä lisää myös kouluihin jalkautuvat koulukoutsit tai nuorisotyöntekijät.

Vihreät

Lasten ja nuorten hyvinvointi on kriittinen asia, joka on turvattava. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet huolestuttavasti, ja teemme politiikkaa tilanteen parantamiseksi.

Kuntatasolla huolehdimme riittävistä resursseista varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, jotta jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen. Lisäksi panostamme opiskeluhuollon ja koulutuksen rajapintaan. Tekisimme mm. seuraavia toimenpiteitä:

Varmistetaan riittävä rahoitus ja henkilöstö laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen sekä koulujen työrauhan turvaamiseksi.
Rajoitetaan ryhmäkoot toimivan pieniksi. Parannetaan näin oppimista sekä lasten,nuorten ja henkilökunnan jaksamista.Varmistetaan, että pienryhmiä, resurssi- ja erityisopettajia sekäkoulunkäynninohjaajia on riittävästi.
Varmistetaan varhaiskasvatuksen ja koulun toimivat yhteydet ja toimivat perheidenpalvelupolut terveydenhuollon, perhepalveluiden, lastensuojelun ja vanhempien sosiaalihuollon kanssa. Edistetään monialaista perhekeskus-toimintamallia niin, että oppilashuollon palvelut toimivat samassa verkostossa muiden perheiden palveluiden kanssa.
Varmistetaan hyviksi todettujen toimintamallien jatkuvuus pitämällä kuraattorit ja psykologit osana koulu- ja oppilaitosyhteisöä. Huolehditaan laadukkaasta opinto- ohjauksesta ja erityisen tuen järjestämisestä. Laadukkaalla opinto-ohjauksella ja TET-jaksoilla voidaan purkaa sukupuolistereotypioita, rasismia ja alavalintojen sukupuolittumista.
Palkataan kouluihin tarpeellinen määrä koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät ovat helposti lähestyttäviä aikuisia, jotka tarjoavat nopeasti tukea ja apua nuorille, ja parantavat koulun työskentelyilmapiiriä.

Aluetasolla huolehdimme riittävistä ja saavutettavista lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Tekisimme mm. seuraavia toimenpiteitä:

Vahvistetaan lapsiperheiden tukea: Lisätään perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua ja varmistetaan palveluiden oikea-aikaisuus. Tuetaan lasten, nuorten ja perheiden toimijuutta. Lisätään omien tukiperheiden ja perhehoitajien kouluttamista. Edistetään toiminnan siirtämistä omiin sijaishuoltoyksiköihin ulkoistettujen palvelujen sijasta. Taataan erotilanteessa perheen pääsy lastenvalvojalle mahdollisimman pian. Varmistetaan, että lastenvalvojilla on riittävästi osaamista monimuotoisista perhetilanteista.
Lisätään neuropsykiatrista osaamista hyvinvointialueilla ja hyödynnetään myös ammatinharjoittajien erityisosaamista. Painotetaan asiakaskeskeisiä matalan kynnyksen toimia. Huomioidaan ihmisten voimavarat auttamistyön lähtökohtana.
Tuetaan vanhemmuutta: Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja tulee jatkossakin ylläpitää ja kehittää vastaamaan uusiin kasvaviin tarpeisiin, kuten vanhemmuuden tukeen. Turvataan riittävä määrä ammattilaisia, kuten terveydenhoitajia, psykologeja, kuraattoreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia jokaiselle hyvinvointialueelle. Tuetaan yksinhuoltajien arkea erityisesti koulujen loma-aikoina, yhteistyössä kuntapalveluiden kanssa. Kehitetään teinineuvolatoimintaa eli murrosikäisten nuorten vanhemmille ja perheille suunnattuja tukipalveluita.
Lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia: Vahvistetaan yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa lasten, nuorten ja opiskelijoiden liikkumattomuuden ja terveellisen ravitsemuksen parantamisessa.
Varmistetaan, että sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret saavat sijoituksen aikana nykyistä paremmin tarpeen mukaista tukea myös muusta sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä.
Tuetaan liikkuvaa elämäntapaa: Varmistetaan liikkumisen puheeksiotto eri palveluissa ja ohjataan asiakas tarvittaessa liikuntaneuvonnan palveluihin.
Luodaan terapiatakuumalli, joka takaa oikeanlaajuiset terapiapalvelut ja turvataan perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut koko maahan. Tarjotaan matalan kynnyksen kriisiapua ja ohjataan nopeasti jatkohoitoon. Varmistetaan myös sujuva pääsy kuntoutuspsykoterapiaan.
Turvataan psykiatrisen hoidon resurssit ja lisätään mielenterveysosaamista kaikilla sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla. Mielenterveyden hoitoa tarvitsevat kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat. Mahdollistetaan maksuttomat lyhyt- tai psykoterapeuttiopinnot hyvinvointialueen työntekijöille. Tarvittaessa voidaan käyttää ostopalveluseteleitä palveluntarjonnan turvaamiseksi.