Suomen vahvimmat kiusaamista vastaan
Pohjolan koulun auditoriossa Mika ”El Toro” Törrö ja Jarkko ”Liekki” Mehtälä kertovat kokemuksistaan kiusaamisesta Vahvat ei kiusaa -kiertueellaan. He korostavat, kuinka jokainen voi ehkäistä kiusaamista ja syrjäytymistä.
Määritelmän mukaan kiusaaminen on tarkoituksellista loukkaamista tai syrjimistä, jota esiintyy kaikkialla ja kaikissa ikäluokissa. Se voi olla fyysistä tai psyykkistä ja voi johtaa kiusatun huonoon itsetuntoon, masennukseen sekä itsetuhoisiin ajatuksiin ja -tekoihin. Määritelmää tärkeämpää kuitenkin on se, miltä kiusaamisen kohteeksi joutuneesta tuntuu.
Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan toisia kiusaavilla lapsilla ja nuorilla on tutkimuksissa todettu esiintyvän särkyjä, nukkumisvaikeuksia ja mielipahaa. Etenkin toisia kiusanneiden poikien kehityspolkuja tarkasteltaessa on huomattu, että heillä esiintyy myöhemmin monenlaisia mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia, kuten aggressiivisuutta seurustelusuhteissa, antisosiaalisia persoonallisuushäiriöitä, päihteiden väärinkäyttöä ja rikollisuutta.
Lopulta halusin kuolla
Kiusaaminen romutti Mikan itsetunnon.
– Pahinta ei ollut fyysinen väkivalta vaan jatkuva henkinen alistaminen. Aivan sama, mitä sanoin, olin aina väärässä, Mika muistelee kouluaikojaan.
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että joka kymmenes koululainen joutui 2–3 kuukauden aikana kiusatuksi vuonna 2022. Turvattomuuden tunnetta lisää lisääntynyt nettikiusaaminen, jonka uhriksi joutui joka kuudes lapsi tai nuori. Muiden kiusaaminen netin välityksellä oli yleisempää pojilla kuin tytöillä. Kiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä, kuin muissa maissa, mutta fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Vuonna 2023 yli 16 000 suomalaista lasta ja nuorta joutuu kiusatuksi viikoittain.
Tutkijatohtori Ilona Markkanen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta arvelee, että malli nettikiusaamiseen tulee aikuisten käytöksestä.
– Kommenttipalstoilla aikuistenkin kirjoitukset ovat aika kauheita. Aikuisten malli on kaiken ikäisille lapsille ja nuorille aika iso juttu, Ilona huomauttaa.
Mika suoritti koulun ja ammattitutkinnon mukautetusti. Päihteet tulivat kuvioihin ja täysi-ikäisenä hän jäi kiinni rikoksista. Siitä alkoi vankilakierre ja mukaan tulivat kovat huumeet. Mika kertoo yrittäneensä 20 vuotta löytää hyvän olon päihteiden avulla siinä onnistumatta. Myös rikoksista tuli aina huono olo. 35-vuotiaaksi asti mielessä oli lähinnä, mistä saa päihteitä tai rahaa seuraaviin päihteisiin. Hän kertoo, ettei edes pitänyt huumeista. Ne aiheuttivat pahaa ahdistusta, mutta se oli tapa yrittää kuulua porukkaan.
Mikan elämään kuului asunnottomuutta, väkivallan pelkoa ja uhkaa sekä itsensä tuhoamista jokaisella päihdeannoksella. Hänelle syntyi tytär, jota hän ei kuitenkaan voinut tavata, koska oli vankilassa. Pohjalle vajotessaan hänellä oli huumevelkaa ja hän pakoili velkojiaan. Lopulta hän halusi kuolla.
Toipuminen voi alkaa
Ennen uutta vankilatuomiota Mikalle oli sanottu, että Helppi-yhteisö sopisi hänelle. Se on kuntouttava päihdehuollon laitoshuoltoyhteisö. Sanat herättivät ja vankilassa Mika pyysi ensimmäistä kertaa apua. Hän ei pärjännyt yksin ja halusi päihdekuntoutukseen. Siitä alkoi toipuminen ja nyt hän on ollut kuivilla yli kymmenen vuotta. Kun hän jätti päihteet, hän pystyi taas kokemaan hyvää oloa. Hän kokee olevansa oma itsensä, eikä hänen enää tarvitse pelätä.
Itsetunnon takaisin rakentamisessa on mennyt vuosia ja työ jatkuu edelleen. Aluksi oli vaikea tutustua henkilöihin, joilla ei ollut riippuvuutta, mutta Mika kokee, että hänen on otettu ihan hyvin vastaan. Hyvä maine on myös kiirinyt ja tyttäreen on nyt hyvät välit, hän iloitsee.
Sä pystyt siihen
Mika ja Jarkko kertovat aloittaneensa urheilun harrastamisen purkaakseen pahaa oloa. Urheilu oli tärkeä osa elämää myös nuorena. Nyt he harrastavat voimailulajeja ja molemmat ovat voittaneet Suomen vahvin mies -kisan.
Pohjolan koululla pidetyn tärkeän ja koskettavan puheenvuoron päätyttyä otetaan paljon fanikuvia, jonka jälkeen Mika ”El Toro” Törrö ja Jarkko ”Liekki” Mehtälä kantoivat muutaman reippaan oppilaan kanssa 20–40-kiloisia säkkejä liikuntasaliin. Yleisö pääsi testaamaan voimanais- ja voimamiesurheilusta tuttuja lajeja.
”Sä pystyt siihen” Jarkko kuiskasi jokaisen voimiaan testaavan kamppaillessa säkin nostamisessa. Olipa vuorossa minkä painoinen säkki tai minkä kokoinen oppilas tahansa, vaikeuksien kautta säkin rinnalleen nostanut sai raikuvat aplodit. Ketään säkkejä testannutta ei päästetty livahtamaan pois paikalta ilman Voimamiesten fist bumbia, nyrkkitervehdystä, jota jaeltiin lopulta myös oppilaiden kesken.
Vahvat ei kiusaa
Puhuminen ja menneisyyden avaaminen ovat olleet kaikista tärkeimpiä asioita kohti toipumista, Mika ja Jarkko tiivistävät. Jarkko pohtii sitä, miten hänen olisi kannattanut puhua pahasta olostaan ja kiusatuksi tulemisesta hyvissä ajoin, ennen kuin hän lopulta ryhtyi itse kiusaajaksi. Molemmat kannustavatkin aina puhumaan pahasta olosta ja kiusaamisesta joko turvalliselle aikuiselle tai kaverille. Tärkeintä on, ettei jää asian kanssa yksin. Pitkäkestoisena kiusaaminen ja paha olo voivat johtaa huonoihin ratkaisuihin.
Vaatii paljon rohkeutta myöntää tehneensä kurjia asioita, mutta ilman sovitusta huono omatunto saattaa seurata riippakivenä koko loppuelämän. Jarkko oli yhteydessä asianomaisiin ymmärrettyään tehneensä väärin toisia kohtaan.
Mika muistuttaa myös toisten kohtelun tärkeydestä:
– Vaikka ois miten paska fiilis, yritetään aina käyttäytyä kunnioittavasti toisia kohtaan.
Miehet kehottavat miettimään, miltä teot ja sanat itsestä tuntuisivat. Miesten mukaan he voivat puhua paljon omista kokemuksistaan, mutta kuulijan pitää itse ymmärtää ja sitä kautta toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Jarkko neuvoo niin nuoria kuin aikuisiakin pitämään kiinni jostain harrastuksesta. Pitää olla jotain, mikä vie ajatukset mennessään.
Kiusaamisen polttoaineena toimii ilmapiiri, jossa kiusaaminen sallitaan. Siksi jokaisen on tärkeää puuttua kiusaamiseen. Mika ”El Toro” Törrön sanoin:
– Kova jätkä auttaa heikompaa!
Tukea kiusaamista kokeneille ja kiusaajille
- Tukea kiusaamista kokeneille (nuortennetti.fi)
- Neuvoja kiusatulle, vanhemmalle ja kiusaajalle (lapsenmaailma.fi)
Lähteet:
- Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä (jyu.fi)
- Koululaiset tuntevat itsensä aiempaa turvattomammiksi – kouluväkivaltaa silti vähemmän kuin muualla Euroopassa (yle.fi)
- Kiusaamisen seuraukset (mll.fi)
- Kysely paljastaa karut luvut: yli 16 000 suomalaista lasta ja nuorta joutuu kiusatuksi viikoittain (is.fi)