Kirsin polku itsenäiseen elämään
Olen 45-vuotias kainuulainen nainen. Elämässäni on ollut useita sairaala- ja kuntoutusjaksoja. Asuessani kuntouttavien asumispalveluiden piirissä elin kuntoutumisessa itsenäisempään elämään siirtymisen vaihetta. Tuli päivä, jolloin Klubitalo Tönärin työhönvalmentaja vieraili esittelemässä yksikön toimintaa innostavalla ja mielenkiintoa herättävällä tavalla. Kiinnostuin näkemään paikan ja kävin tutustumassa Tönäriin. Siitä päivästä lähtien tieni kulki Tönärille lähes päivittäin. Ensihetkestä lähtien tunsin kuuluvani Tönärin porukkaan.
Toipumiseni alkoi vauhdilla sosiaalisten kontaktien ja yhdessä tekemisen lisääntyessä Tönärillä. Opin uusia asioita, joita tarvitsin joka päivä omassa arjessani. En ollut niiden kanssa vielä täysin sinut, vaan tarvitsin paljon tukea ja ohjausta. Ollessani toisten ihmisten seurassa itsetuntoni ja uskallukseni vahvistuivat sekä asioitteni hoito helpottui.
Fyysinen suorituskykyni parani talon liikuntaryhmissä ja liikunnasta tuli iso osa elämääni. Olen oppinut harrastamaan säännöllistä liikuntaa mm. vesijuoksua ja eri joukkuelajeja. Liikunta on vaikuttanut myös todella paljon kuntoutumiseeni, kuten myös oikean lääkityksen löytyminen.
Sain tärkeän tuen itsenäisen elämäni opetteluun Nuorten Ystävien tukiasunnon kautta. Oli turvallista tietää, että arjen uusiin kysymyksiin tuen sai Tönäriltä. Asuin tukiasunnossa reilun vuoden. Tällä hetkellä asun itsenäisesti jo omassa vuokra-asunnossa. Teen nykyisin itse myös ruokaa ja huolehdin elämäni perusasioista. Taidot olen oppinut Tönärillä.
Tukiverkostooni kuuluvat tällä hetkellä kotikuntoutus, KYS:in neurologi, edunvalvonta sekä Tönärin henkilökunta ja jäsenet. Heitä kaikkia tahdon kiittää tässä ja nyt!
Tällä hetkellä tunnen eläväni hyvää ja arvokasta elämää!