Yhteinen kieli työnantajayhteistyössä – miksi se on niin vaikeaa?
Loppusyksystä 2025 järjestettiin Nuorten Ystävät ry:n Kohtaantoa-hankkeen loppuseminaari: Käänteentekevää kohtaantoa. Seminaarin ydin kulki työnantajatyön tarkastelussa ja sen merkityksen korostamisessa. Tässä ajassa työnantajatyö näyttäytyy työllisyydenhoidon kehittämistyön trendinä. Kehitetään tapoja löytää piilotyöpaikkoja sekä kohtauttaa työnantajia ja työnhakijoita. Ja hyvä näin! Työllisyyden edistämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää luoda toimivia palveluita tähän rajapintaan.
Seminaarin jälkimainingeissa jäimme pohtimaan työnantajatyötä ja sen kehittämisen haasteita. Eräs merkittävimmistä haasteista on, että työllisyyspalveluiden ja työnantajien välinen yhteistyö törmää usein terminologian haasteisiin. Yhteistä kieltä ei aina löydy. Ammattilaisetkin luovat ja opettelevat uusia termejä, jotka ovat työnantajille vielä vieraampia.
Yhteinen ymmärrys edellytyksenä
Yhteisen termistön kehittyminen vie aikaa ja syntyy vain yhteistyön ja verkostojen kautta. Järjestelmän kankeudet ja byrokratia voivat tuntua työnantajista vaikeilta ymmärtää. Tämä korostaa selkeän viestinnän tarvetta. Yhteisen kielen kehittäminen on ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen parantamista – työllisyydenhoidon asiantuntijoiden kannattaa siis nähdä vaivaa yrittäjän maailman ymmärtämiseksi. Yhteisen kokemusmaailman syntyminen edellyttää vuoropuhelua. Niin kauan kuin keskusteluissa toistuu ajatus “miten saisimme työnantajat ymmärtämään”, olemme vielä matkalla kohti aitoa vuoropuhelua. Voisimmeko kääntää ajatuksen niin, että kysymme: mitä meidän, työllisyydenhoidon ammattilaisten, tulisi tehdä tai ymmärtää paremmin?
Tarpeen sanoittamisessa voidaan tarvita apua
Konkretia ja ratkaisukeskeisyys ovat avainasemassa. Yhteistyön rakentamisessa työnantajaa usein haastetaan nimeämään palvelut, joita he kulloisellakin hetkellä tarvitsevat. Yrittäjä ei kuitenkaan välttämättä osaa sanoittaa tarvettaan, varsinkaan, jos ei edes ymmärrä vastapuolen puheessa vilisevää vierasta terminologiaa. Palkkatuki, työolosuhteiden järjestely tuki, osatyökykyinen, täsmätyökykyinen, työtehtävien räätälöinti, vaihtoehtoinen rekrytointi – työllisyydenhoidon kieli kaipaa avaamista. Tutustu käsitteisiin tämän blogin alaosassa.
Asiantuntijan tehtävä on kuunnella ja aistia tilannetta sovittaen tämän jälkeen oma kielensä siihen.
Työnantajan tilanne on usein melko yksinkertainen: Hänellä on tarve, johon hän etsii ratkaisua ja toivoo siihen apua. Tilanne voi olla hämmentävä, jos hän kuulee pitkän listan vaihtoehtoja tai rajauksia, jotka eivät kerro hänelle mitään.
On hyvä muistaa, että kiinnostus työnantajapalveluihin on kasvanut, mutta se ei aina konkretisoidu rekrytointeihin asti. Työnantajia kiinnostavat erilaiset tukimuodot – taloudelliset tuet, työhönvalmentajan apu ja työterveyshuollon palvelut. Konkreettisten, matalan kynnyksen vaihtoehtojen esittely työnantajille, kuten Job Shadow -päivät tai Työkohtaamot, voivat madaltaa kynnystä yhteistyöhön ja rekrytointeihin.
Uusissa rakenteissa tarvitaan tilanneherkkyyttä
Työllisyyspalveluiden uudistukset ovat muuttaneet työnjakoa ja toimenkuvia. Vaarana on, että vanhoja toimintamalleja yritetään sovittaa uusiin rakenteisiin. Se ei kuitenkaan toimi. On tärkeää tunnistaa, miten työ henkilöasiakkaiden ja yritysten kanssa eroaa, ja osata vaihtaa ajattelutapaa tilanteen mukaan. Yritys voi olla sekä asiakas että kumppani. Tämä vaikuttaa siihen, miten kommunikoidaan ja millaista kieltä käytetään. Ennakointitiedon hyödyntäminen, kuten työvoimapula-aloista keskusteleminen, vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja avointa vuoropuhelua työnantajien kanssa.
Lopuksi: työnantajatyö on avainasia työllisyyden hoidossa. Ekosysteemin rakenteet, palvelukartta ja tiedonvälityksen välineiden tulee olla kunnossa. Työllisyyden hoitoa ei voi enää tehdä siiloissa – tarvitaan laajaa yhteistyötä kaupunkien, kuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Verkostojen kehittäminen on yhä kesken, ja työnantajien ääntä tulisi kuulla enemmän.
Tutustu käsitteisiin!
Palkkatuki
Palkkatuki on tuki, jonka työvoimaviranomainen myöntää työnantajalle työttömän palkkaamiseen ja hänen työllistymisensä edistämiseen.
Työolosuhteiden järjestelytuki
Työolosuhteiden järjestelytuki on harkinnanvarainen tuki, jolla työnantaja voi hankkia välineitä, tehdä muutostöitä tai järjestää apua osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen tukemiseksi.
Osatyökykyinen
Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja joka voi työtä mukauttamalla suoriutua tehtävistään yksilöllisten edellytystensä mukaan.
Täsmätyökykyinen
Täsmätyökykyinen on henkilö, jonka työtehtävät voidaan määritellä hänen osaamisensa ja työkykynsä mukaan siten, että hän on täystyökykyinen kyseisessä tehtävässä.
Työtehtävien räätälöinti
Työtehtävien räätälöinti tarkoittaa työn muokkaamista työntekijän tarpeisiin ja voimavaroihin sopivaksi esimerkiksi tehtäviä, työaikoja tai työympäristöä muuttamalla.
Vaihtoehtoinen rekrytointi
Vaihtoehtoinen rekrytointi on perinteisistä tavoista poikkeava tapa palkata työelämän ulkopuolisia henkilöitä esimerkiksi työkokeilujen, palkkatuen tai hiljaisen rekrytoinnin avulla.