Luodaan nuorelle uskoa tulevaisuuteen!
Kevätaurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja auton radiossa soi Sir Elwoodin hiljaisten värien kappale Neiti kevät: Murtuu huulet kylmän talven, kaiken alkaa hän uudelleen. Jostain kuulen tutun laulun, hänen tiedän taas palanneen. Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin, täällä taas, talven yli odotin ja täällä taas. Neiti kevät on tullut kaupunkiin.
Kellot on siirretty kesäaikaan, joten virallinen talviaika on päättynyt. Kesäaikaan siirtyminen lataa odotuksia ja tuo ehkä myös erilaisia paineita tulevasta. Koulua on jäljellä tältä keväältä enää noin kaksi kuukautta. Monelle nuorelle aika tuntuu ikuisuudelta, joka on myös selitettävissä nuoruusiän voimakkaalla aivojen kehityksellä. Kun taas ysiluokkalaiset ovat ottaneet käyttöönsä aamukamman, jolla he laskevat montako aamua on jäljellä peruskoulun päättymiseen. Tämä on yksi hyvä keino, joka auttaa nuorta hallitsemaan ajankäyttöä ja elämän säännönmukaisuutta. Ajankäytön tiedostaminen ja elämänhallinta vähentävät stressiä ja antavat tunteen siitä, että kaikki sujuu.
Ei ole helppoa olla yläkouluikäinen nuori. Nyky-yhteiskunta ja somemaailma luovat erilaisia paineita nuorille. Vaikka somemaailmassa on paljon hyvää, sen nähdään myös antavan nuorille vääristynyttä kuvaa todellisuudesta ja samalla luovan uudenlaisia paineita esimerkiksi ulkonäön ja joukkoon kuulumisen kriteereistä. Opiskelupaineet alkavat jo yläkoulussa, jossa nuoren tulisi selvitä yläkoulusta hyvin arvosanoin päästäkseen haluttuun jatko-opiskelupaikkaan. Monet nuoret lamaantuvat jo tässä kohtaan, eivätkä välttämättä usko riittävästi itseensä vaan ajattelevat, etteivät he pärjää missään, eivätkä onnistu opinnoissaan. Samalla he häpeävät itseään ja epäonnistumisiaan, joka voi heijastua mm. suurina luvattomina poissaoloina koulusta. Komiasti kotona ja opintiellä -toiminnassa me tuemme yläkoululaisen nuoren motivaatiota koulunkäyntiin sekä ehkäistään luvattomia poissaoloja ja koulupudokkuutta. Toiminnassa otetaan mukaan myös nuoren lähipiiri ja tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään.
Tämänkaltaisille nuorille haluamme valaa uskoa tulevaan ja luoda uskoa nuoreen, että ”kyllä sinä pärjäät” ja ”kelpaat juuri tuollaisena kuin olet” -hokemilla, vaikka tällä hetkellä tuntuu siltä, että mikään ei suju. Jokainen meistä joskus epäonnistuu ja epäonnistuminenkin on täysin hyväksyttävää ja luonnollista. Kuunteleminen, aito läsnäolo, positiivinen palaute ja konkreettinen kehuminen niissä asioissa, missä nuori pärjää, saattaa olla nuorelle suuri oivallus ja itsetuntoa kohottava tekijä. Moni nuori muistaa aikuisen positiiviset ja kannustavat sanat koko loppuelämänsä.
Peruskoulun päättävien nuorten yhteishaut on nyt tehty ja valinnat mietitty. Taustalla siintää haave tulevasta, seuraavasta etapista. Nyt nuoren on vain luotettava siihen, että omat valinnat, jotka tuntuivat hänelle oikeilta ja parhailta, ovat hänelle oikeita ja parhaita. Meillä aikuisilla on tässä asiassa merkittävä rooli tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria, sekä vahvistaa heidän minäkuvaansa, että he uskovat itseensä ja osaamiseensa. Samalla myös sallia epäonnistumiset, jotka kuuluvat luonnollisena osana elämää. Luodaan nuorelle yhdessä uskoa tulevaisuuteen. Yhdessä olemme vahvempia.