Lasten ja nuorten tilanne huolestuttaa – Nuorisotyön rahoituksen leikkaamista on syytä harkita uudelleen
Tällä viikolla vietämme Nuorisotyön viikkoa. Tämän viikon tarkoituksena on nostaa esille lasten ja etenkin nuorten kasvu, itsenäistyminen ja osallisuuden huomioiminen yhteiskunnassa. Tällä viikolla kuulimme samalla ikävän, vaikkakin tiedossa olleen, ennakkouutisen nuorisotyön rahoituksen leikkauksista. Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajien valtionrahoitus olisi vähenemässä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 43 miljoonaa euroa vuonna 2022. Nuorisotyön osalta rahoitus vähenisi noin 4,5 miljoonaa euroa.
Seuraavien tilastojen ja selvitystenkin valossa pyydämme hallitusta todella harkitsemaan vielä leikkausten määrää. Pelkästään näiden vaikuttavuuslaskelmien perusteella lapsiin ja nuoriin investoiminen on erittäin merkittävä tulevaisuuden säästötoimi ja tärkeä viesti myös päättäjille.
Koulupudokkaiden määrä hurjassa nousussa
Tilastokeskuksen selvitysten mukaan 29,2 prosenttia syksyn 2021 peruskoulun oppilaista sai jonkinlaista tukea lukuvuonna 2019–2020. Tarve näyttää pienentyneen edellisvuodesta, mutta todellista tilannetta on kuitenkin syytä tarkastella tarkemmin eri selvityksien valossa.
Voimme tarkastella pidemmällä ajalla myös tilastoja, jotka antavat suuntaa syrjäytymisen riksitekijöille (Kuvio 1). Yksi tällainen selvitys on Tilastokeskuksen koulupudokas -tilasto, jota on julkaistu vuoteen 2019 saakka. Koulupudokas tarkoittaa tässä yhteydessä ilman peruskoulun päättötodistusta jäänyttä ja oppivelvollisuusiän ohittanutta nuorta. Tilastoista ilmenee, että maassamme on ilman peruskoulun päättötodistusta jäänyt alati kasvava määrä nuoria. Viime vuodelta ei kyseistä tilastoa ole julkaistu, mutta sitä lähellä oleva opetushallituksen selvitys syyskuussa 2021 osoitti, että 800 nuorta oli jäänyt yhteishaussa 2021 ilman toisen asteen opiskelupaikkaa oppivelvollisuusiän nostamisesta huolimatta. Nämäkin nuoret ovat pudokkaita, joiden riski syrjäytyä yhteiskunnasta on varsin suuri. Mikäli kaikki vuoden 2018 koulupudokkaat syrjäytyvät, niin kokonaiskustannus yhteiskunnalle 436 koulupudokkaan syrjäytymisestä olisi 492,7 miljoonaa euroa (laskelma perustuu Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskeman periaatteisiin, Hilli et al. 2017). Näissä laskelmissa ei ole vielä huomioitu muita nuorten tuen puuttumisesta aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia.
Kuvio 1. Koulupudokkaat vuosina 2000–2021 (Kooste Kielinen 2021)
Valtakunnan lastenpsykiatrian yksiköt ovat myös huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Raportit osoittavat, että hoitoon hakeutuneiden lasten määrä on kasvanut 30 % niin varhaiskasvatus- kuin perusasteikäisissä. (LT Lindholm Päivi, Ylen haastattelu 2019). Samanaikaisesti mm. huoltajat ovat nostaneet esille yleisönosaston kirjoituksissa mielenterveyspalvelujen saannin ongelmat.
Tilastokeskuksen julkaisemissa erityisopetuksen tilastoista selviää myös, että kolmiportainen tuki ei ole kyennyt vastaamaan lasten ja nuorten tuen tarpeeseen kouluissa. Tuen tarve on jatkanut kasvuaan ollen jo samoissa lukemissa kuin ennen vuoden 2010 perusopetuslain lisäystä (642/2010) ja kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa. Tuen riittämättömyyteen kiinnitti huomiota myös Opettajien ammattijärjestö (OAJ), joka teki keväällä 2021 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun erityisen tuen ohjeistuksista ja toteutumisesta kunnissa.
Yksinäisyyden kokemus yleistynyt erityisesti tytöillä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on niin ikään selvittänyt säännöllisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta mm. kouluterveyskyselyn avulla. THL:n tuoreesta kouluterveyskyselystä syyskuulta 2021 nousi esille erityisesti tyttöjen hyvinvointi, joka näyttää selkeästi heikentyneen korona-aikana verrattuna aiempiin kyselyihin. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista vastaavasti yksinäisyyttä koki viime keväänä noin 10 prosenttia.
Korona-ajan oppimisvajeen vaikutukset näkyvät pitkään
Koronaepidemian vaikutukset lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin pystytään toteamaan vasta pidemmällä aikavälillä eri tahojen tekemissä selvityksissä (AVI:n Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen poikkeusolojen tilannekuva 2020, OAJ tilannekysely 2021, THL Kouluterveyskysely 2021). OAJ suoritti keväällä 2021 oman kyselyn, jossa nostettiin esille korona-aikana syntynyt oppimisvaje. Tällä tarkoitetaan sitä, että opetussuunnitelmassa olevat tavoitteet eivät ole täyttyneet vaan oppimisessa on ollut isoja aukkoja. Tällöin oppijan perustiedot eivät ole voineet rakentua aikaisemmin opitun tiedon ja taidon pohjalle. Oppimisvajeen ohella OAJ:n tekemässä selvityksessä opettajat ilmoittivat myös muista hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajista 44 prosenttia oli havainnut useilla oppijoilla ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Yli puolet vastaajista oli havainnut myös stressiä ja uupumusta useilla oppijoilla. Huolestuttavimmat luvut olivat lukioissa (81 %) ja yliopistoissa (65 %). Etäopetuksen myönteisiä vaikutuksia on OAJ kyselyn perusteella havaittu vain yksittäisillä oppijoilla. Peräti 40 prosenttia vastaajista ei tunnistanut lainkaan etäopetuksen myönteisiä vaikutuksia oppijoillaan. Enemmistö opettajista arvioi oppimisvajetta syntyneen 18–27 % oppilaista ja opiskelijoista. Oppimisvajetta arvioidaan syntyneen useille oppijoille ja kaikilla koulutusasteilla korkeakouluja myöden.
Kun otetaan huomioon myös jo ennestään oppimiseen ja syrjäytymiseen vaikuttaneita tilastoja, on näiden yhteisvaikutus todella merkittävä. Elämme aikaa, jolloin huomio tulee kiinnittää lasten ja nuorten pärjäämiseen koulussa ja itsenäisen elämän alkutaipaleella. Kokonaisuutena näyttää siltä, että moni lapsi ja nuori tulee tarvitsemaan tukea esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, ahdistuneisuuteen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Näihin eivät nykyiset yhteiskunnan voimavarat ilman järjestöjen tukea tule riittämään. Lasten ja nuorten huomioiminen on meidän kaikkien yhteinen asia!