Aikuisen yksinäisyys
”Aamuisin kun olen lenkillä, niin vastaan kävelee vanhempi pariskunta käsikynkkää. Kuinka hellyttävä näky, mutta samalla iskee valtava haikeus ja muistutus siitä, kuinka yksin/yksinäinen olen. Sydämeen sattuu.”
-klubitalon jäsen
On harrastuksia, tapahtumia, yhteisöjä ja kursseja jne., joihin voisi liittyä ja mennä, mutta pelottaa ja ahdistaa mennä yksin. Miksi kynnys on niin korkea? Joskus yksinäisyyden tunne voi iskeä myös porukassa. Jos ihminen ei tule kohdatuksi ryhmässä, hän voi kokea olevansa vääränlainen ja outo. Tämä voimistaa entuudestaan koettua yksinäisyyden tunnetta. Tämä ei välttämättä kerro siitä, että ihmisessä itsessään tai porukassa olisi sinänsä mitään vikaa, vaan että porukka on syystä tai toisesta vääränlainen juuri kyseiselle henkilölle. Vaikka joku porukka ei olisikaan itselle sopiva, voi toisessa olo tuntua oikeinkin turvalliselta ja vapauttavalta. Silloin on löytynyt yhteys ja kokemus hyväksytyksi tulemisesta. On ihmisen perustarve kuulua johonkin. Olipa se työyhteisö, harrasteryhmä, opiskeluporukka tai vaikkapa klubitaloyhteisö.
Yksinäisyyttä on erilaista ja yksinäinen voi olla erilaisista syistä, mutta väliaikainen yksin oleminen voi joskus tulla todella tarpeeseen. Ihmiset ympärilläsi voivat yrittää muuttaa sinua. He voivat määritellä, mitä saat ja mitä et saa tehdä. Mitä saat sanoa ja milloin sinun pitää olla hiljaa. He yrittävät muuttaa sinua joksikin toiseksi, mutta jos et saa olla oma itsesi, niin silloin on parempi valita yksinäisyys. Yksinäisyys voi olla siis valinta. Pitkäaikaisella yksinäisyydellä on vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Toisen ihmisen kohtaaminen tuo iloa elämään, vaikka se olisi kuinka pieni ja lyhyt hetki. Oli se sitten hymy, tervehdys, oven avaus tai keskustelu vaikkapa säästä. Koiralenkeillä yhteiset keskustelut lemmikin sielunelämästä tuiki tuntemattomien kanssa tuovat lämpöä sydämeen ja voivat olla päivän pelastus. Miten tärkeä pelkästään jo toisen ihmisen lempeä katse voi olla, aina ei tarvita edes sanoja. En ole ilmaa, en ole näkymätön. Onko sinulle jäänyt mieleen joku erityinen kohtaaminen, jolloin tunsit itsesi huomatuksi?
”Olen elämäni aikana neulonut vain kerran ja silloinkin sain apua, tosin siitä on jo vuosia. Niinpä päätin opetella neulomaan villasukat, tuijotin YouTubea ja opettelin 🙂 Eihän niistä mitkään täydelliset tulleet, mutta, tadaa, sain kudottua banaanisukat. Tekemällä sain ajatukset pois yksinäisyydestä ja vaikutus oli valtava myös itsetuntoon. En tietenkään kehota ketään jäämään kotiin kutomaan banaanisukkia, mutta tekeminen on hyväksi mielelle. ”
-klubitalon jäsen
Virtuaaliklubitalo Virkku on tullut omalta osaltaan vastaamaan jäsentensä yksinäisyyden kokemuksiin. Virkkuun jäsen on tervetullut omana itsenään, haluamallaan tavalla ja haluamiinsa toimintoihin. Virkku pyrkii löytämään niiden ihmisten luo, jotka kaipaavat omaa porukkaa ja säännöllistä yhteyttä toisiin ihmisiin. Jäsentä tuetaan tarvittaessa myös yksilöllisesti omien tavoitteidensa ja toiveidensa mukaisesti. Klubitalomalliin kuuluu myös, että jäseniin pidetään säännöllisesti yhteyttä talolta, silloin kun jäsen ei käy talolla tai alkaa eristäytyä. Vertaistuellisia ryhmiä tarjoamme säännöllisesti tavoitteellisen tekemisen lomassa ja usein tekemisen lomassa on myös helpompi ottaa kontaktia uusiin ihmisiin. Siinä tutustuu tavallaan vaivihkaa ja yhteisistä mielenkiinnon kohteista keskusteleminen vahvistaa vuorovaikutusta.
Klubitalo Virkun vahvuutena on myös sen saavutettavuus. Voimme tuoda yhteisön jäsentemme koteihin ja näin heidän on helpompi osallistua toimintaamme. Virkussa lupaamme kohdata ja kuulla jokaisen jäsenemme tarinaa. Virkussa et jää yksin. Et jää yksin myöskään digiasioissa, sillä avuliaat digiohjaajamme auttavat tarvittaessa toimintaan pääsemisessä ja tapaat heidät myös ryhmissä!
Yksinäisyys on siis monisyinen kokemus ja tunne. Tunteena se voi olla ahdistava tai toisessa ääripäässä jopa vapauttava, jos yksinäisyys on lähtenyt omista tarpeita. Jokainen meistä on varmasti kokenut joskus yksinäisyyttä, hetkellisesti tai pysyvämmin. Siitä keskustelua ei tulisi pelätä ja herääkin kysymys, miksi yksinäisyydestä puhuminen on edelleen tabu? Oletko sinä kokenut yksinäisyyttä?
”Muista yksinäisyyden keskelläkin pitää itsestäsi oikein hyvää huolta, sillä olet arvokas ja todella tärkeä!”
-klubitalon jäsen
Kirjoittajat:
Klubitalo Virkun jäsen ja yhteisökoordinaattori