Äänioikeus peruskoululaisille?
Lähestyvät aluevaalit saivat minut miettimään lasten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassamme. Miten lasten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä voitaisiin parantaa?
Mitä jos laskettaisiin äänioikeuden ikärajaa huomattavasti, että lapsetkin pääsisivät äänestämään, esimerkiksi peruskoulun alusta lähtien? Kuulostaa ehkä radikaalilta ajatukselta, mutta mitäs jos niin tehtäisiin? Muuttuisiko poliittinen kartta, ja jos muuttuisi, niin mihin suuntaan?
Länsimaisten demokratioiden haaste on väestön ikääntyminen. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että entistä suurempi osa äänestäjistä on iäkkäämpiä ja tämä suuntaa poliittisia valintoja. Eläkkeiden suojeleminen, samoin kuin ikääntyvien muut palvelut, muuttuvat tärkeämmiksi asioiksi. Tämä korostuu esimerkiksi Isossa-Britanniassa, joka on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä. Jos vain alle kolmikymppiset saisivat äänestää, Työväenpuolue voittaisi. Jos vain yli 60-vuotiaat saisivat äänestää, Konservatiivit saisivat käytännössä kaikki paikat.
Suomessa ero ei ole näin suuri, koska vaalijärjestelmämme on suhteellinen, ja paikkoja saavat muutkin kuin vain vaalipiirin voittajat. Mutta Suomessakin on nähtävissä ehdotuksia, joissa esimerkiksi nykyisten eläkeläisten eläkkeitä pitäisi nostaa nuorempien ikäluokkien kustannuksella.
Nuorten pienentyvien ikäluokkien asemaa heikentää myös se, että äänestysiässä on alaraja. Ylärajaa sen sijaan ei ole. Vuonna 1950 yli 65-vuotiaat olivat koko väestöstä 6,6 prosenttia. Vuonna 2020 heidän määränsä on koko väestöstä 22,7 %. Äänestysikäisestä väestöstä he ovat jopa 28 prosenttia. Tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, mihin yhteiskunnan resursseja käytetään. Meillä on demokratia, mutta meillä on miljoona ihmistä, jotka eivät voi äänestää omasta puolestaan. Eli lapset.
Yleisin argumentti lasten äänioikeutta vastaan on se, että he eivät ymmärtäisi, mistä äänestävät. Mutta tässä argumentissa lapsiin käytetään mittapuuta, jota ei käytetä muihin. Varmaankaan moni lapsi ei ymmärrä budjettipolitiikan hienouksia, mutta ei niitä ymmärrä moni aikuinenkaan. Silti aikuinen saa äänestää, vaikka hänellä ei olisi aavistustakaan, mistä on äänestämässä. Ei ole mitään testiä, joka määrittelisi äänioikeuden. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että yli 80-vuotiaiden ei pitäisi voida äänestää, koska ikäryhmässä on jo monia, joiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet. Tämä ei olisi kuitenkaan reilua virkeitä ja aktiivisia yli 80-vuotiaita kohtaan.
Toinen argumentti on se, että lapset vain äänestäisivät vanhempiensa käskyjen mukaan. Tämä on ihan sama argumentti, jolla on vastustettu naisten (tai minkä tahansa heikommassa asemassa olleen väestönosan) äänioikeutta. On sanottu, että naiset eivät tarvitsisi äänioikeutta, koska kuitenkin äänestäisivät kuten aviomiehensä tai miehet kyllä tietävät, mitä naiset tarvitsevat. Meistä kukaan ei itseasiassa tiedä, miten lapset äänestäisivät ja ketä he äänestäisivät. Voidaan argumentoida, että lasten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaisivat paljon ulkoiset seikat, mutta niin ne vaikuttavat muidenkin ryhmien äänestyskäyttäytymiseen, myönnettiin sitä tai ei.
Onko äänestäminen sitten sellainen taakka, jota lapsille ei pitäisi antaa? Onko poliittinen keskustelu sellaista, että siihen ei pitäisi lapsia sotkea? Kun katsoo aikuisten poliitikkojen käyttäytymistä nykypäivän some-maailmassa, niin en jotenkin usko, että lapset muuttaisivat keskustelua huonompaan suuntaan. Ehkä lapset toisivat keskusteluun enemmän linkkiä todelliseen elämään? Jos puhutaan vaikka kouluruokailusta, niin lapsilla siihen taitaisi olla eniten sanottavaa. Ehkä se nähtäisiin muunakin kuin pakollisena kulueränä. Tai voisi kuvitella, että kun poliitikot keskustelisivat alakouluikäisen yleisön edessä, heidän pitäisi käyttäytyä ja argumentoida paremmin, jos he todella tarkoittavat lasten parasta.
Lapset eivät ehkä pystyisi toimimaan äänestettävinä edustajina, koska heillä ei ole sellaisia valtuuksia tai mahdollisuuksia ottaa sellaisia vastuita, jotka edustaja tarvitsee luottamustehtävän hoidossa. Mutta äänioikeuden toteuttamiseen ei tällaisia valtuuksia tarvita, se ei ole sopimus tai taloudellinen vastuu, vaan oman mielipiteen ilmaisu.
Idea siitä, että äänioikeus voi olla jo alakouluikäisellä voi kuulostaa täydeltä utopialta. Mutta pitkään oli utopiaa sekin, että tavallinen kansa saisi äänestää. Tai naiset. Ja pelkkä äänioikeuskin on suuressa osassa maailmaa silkkaa utopiaa, vaikka meille se on itsestään selvää. Lasten äänioikeus toisi lisää oikeuksia osalle väestöä, mutta ei veisi niitä oikeuksia keneltäkään pois. Sellaiset uudistukset tuppaavat jossakin vaiheessa toteutumaan.
Lassi Kangasluoma
Järjestösuunnittelija, Nuorten Ystävät ry
Innoituksena ja lähteenä kirjoitukseen on käytetty tätä The Guardian-lehden artikkelia.