Tanssitaitelija yhteisössä -hanke toi liikettä Nuorten Ystävien koulujen ja klubitalojen toimintaan
JoJo – Oulun Tanssin Keskus ja Nuorten Ystävät ry käynnistivät syksyllä 2021 viiden kuukauden mittaisen Tanssitaitelija yhteisössä -hankkeen. Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan avulla hankkeeseen palkattiin tanssin ammattilainen, tanssinopettaja (AMK) ja sosionomi (AMK) Ella Rautamies toimimaan Nuorten Ystävien klubitalojen ja koulujen lasten, nuorten sekä aikuisten parissa.
Hankkeen toiminnan tavoitteena on tuoda liike, kehollisuus ja tanssi sellaisten henkilöiden ulottuville, jotka normaalisti jäävät helposti taidemuodon ulkopuolelle. Osallistavan kulttuurihyvinvointihankkeen toiminta lähti kohderyhmien, eli Nuorten Ystävien Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä toimivan kolmen klubitalon jäsenten sekä Nuorten Ystävien Muhoksella toimivan kahden koulun oppilaiden toiveista ja tarpeista käsin. Toiminnassa JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen tanssitaiteilija tuli mukaan arkeen tekemään ja jakamaan päivittäistä tekemistä. Samalla liike ja kehollisuus tulivat osaksi arkea.
Aistiharjoitukset kohensivat silminnähtävästi koulun oppilaiden kehollisuutta
Tanssitaiteilija toimi Nuorten Ystävien kouluilla kahtena päivänä viikossa muutaman opetusryhmän kanssa. Lisäksi pidettiin yksittäisiä tanssitunteja ja yksilöhetkiä kerran viikossa. Keskittymisen säilyttämiseksi harjoitukset olivat kestoltaan lyhyitä. Nuorten Ystävien koululla on oppilaita, jotka eivät esimerkiksi kykene liikuttamaan itseään tai kommunikoi puhumalla mm. kehitysviivästymästä tai autismikirjosta johtuen. Luokissa tehtiin tilassa liikkumisen mahdollistamista erilaisilla harjoitteilla, aistiharjoituksia ja mm. kosketukseen liittyviä harjoitteita.
– Oppilas jaksoi keskittyä hieman paremmin. Hän keinui ja minä matkin liikettä. Tämä nauratti häntä kovin ja hän innostui jammailemaan kanssani. Lopuksi hän teki jättipalapeliä siten, että palat oli sijoiteltu ympäri huonetta eri tasoihin ja löytääkseen ne piti esimerkiksi ryömiä ja kiivetä, Rautamies kertoo.
Tanssitoiminta ja kehollisuuden lisääminen on tuonut selviä ja konkreettisesti havaittavia vaikutuksia. Koulun arjessa opettajat yhdessä tanssitaitelijan kanssa ovat kokeneet onnistumisia lasten löytäessä uusia tapoja ilmaista itseään, tunteitaan ja kokemuksiaan. Lasten kanssa toimimisen ohessa tanssitaitelija on ohjannut myös henkilökunnalle kehonhuoltoa ja kehittänyt välitunneille liikkeellisiä virikkeitä. Nuorten Ystävien koulujen rehtori Kimmo Laine kertoo hankkeen rikastuttaneen koulun arkitoimintaa:
– Taidehankkeen avulla olemme päässeet laajentamaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden virikemaailmaa. Esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia tanssillisilla ja liikunnallisilla tuokioilla voi olla, voi mainita erään yleensä pyörätuolin leukatukeen päänsä tukevan oppilaan ryhdikkään olemuksen ja kaulan joutsenmaisen ojentautumisen tanssituokion aikana. Olisi hienoa nähdä, millaista edistystä tanssillinen ja liikunnallinen toiminta voisi saada aikaan oppilaiden olemuksessa ja motorisissa toiminnoissa pidemmällä aikavälillä. Toiminnan jatkamiselle on olemassa selvä sosiaalinen tilaus.
Hankkeen loppuvaiheessa saatiinkin koululla vielä nähdä pyörätuoliprinsessoiksi kutsuttavan ryhmän tanssiesitys. Myös rehtori haastettiin mukaan osaksi tanssitaiteilua.
– Oppilaan kanssa videoimme hänen koreografioimansa tanssihaasteen koulun rehtorille, ja hän ylitti itsensä tanssimalla haasteen videolle toisen opettajan katsoessa! Hän oli itsekin aivan onnessaan ja kertoi opettavansa tanssin myös ystävilleen, Rautamies jatkaa.
Klubitaloilla löydettiin tanssin taika vuosienkin takaa
Nuorten Ystävien klubitaloilla tanssitoimintaa toteutettiin niin lähitoiminnan arjessa Oulun Klubitalo Pönkässä kuin etäyhteyksillä Rovaniemen Klubitalo Roihulaan ja Kajaanin Klubitalo Tönäriin. Lisäksi Pönkän jäsenet ja henkilöstö vierailivat tanssitaitelijan kanssa Rovaniemen klubitalolla. Jo matkan aikana tanssitaitelija toi mukaan liikkeellistä toimintaa esittäytyen samalla muiden klubitalojen toimijoille. Tanssitaiteilija yhteisössä -hankkeen aikana on huomattu vahvasti, että taiteilijan tärkeänä roolina on olla ammattitaitonsa kanssa läsnä arjen hetkissä osaten tarttua hetken toiveisiin ja tilanteisiin.
– Bussimatkalla tehtiin pieniä mukavia kehonhuollollisia harjoitteita. Eräs jäsen kertoi, että hänen varpaansa ovat aivan jäässä, joten yhdessä tehtiin molemmat omille jaloille pieni lämmittely ja hieronta. Rovaniemen klubitalovierailun iltaohjelmana meillä oli usean tunnin karaokejuhlat, jossa tuli ihanaa spontaania tanssia. Kanssani tanssimaan rohkaistui useita jäseniä ja työntekijöitä. Tanssin lomassa tuli hyvää keskustelua ja toiveita, että olisi ihanaa tanssia ”omassa kuplassa” niin, etteivät muut katso. Jäsenet pyysivät minua opettamaan valssia ja myöhemmin tanssittivat myös toisiaan, Rautamies iloitsee.
Klubitalojen jäsenet ovat kokeneet itsensä yllättämisen ja ylittämisen tunteita. Osalla tanssikokemuksia ei ole juuri ollut aiemmin tai niistä on kauan aikaa. Klubitalo Pönkän jäsen Jaakko kertoo, että on päässyt toteuttamaan pitkästä aikaan itseään musiikin tahtiin:
– Lähdin ensin kokeilemaan ja oli niin hauskaa, että olen ollut mukana useammankin kerran. Olen päässyt kokeilemaan askeleita erilaisista tanssityyleistä, on kokeiltu vapaata ilmaisua, venyttelyä, jne. Tämä on ollut mulle uusi kokemus, en ole tanssinut aiemmin, ehkä viimeksi joskus lukiossa. Aika on ryhmissä mennyt nopeasti. Tämä on sellainen matalan kynnyksen juttu, johon on ollut helppo lähteä mukaan.
Hankkeen aikana tanssitaitelija on kulkenut mukana arjessa sekä suunnitellut ja toteuttanut sekä lähi-, että etäkursseja klubitalojen osallistujille. Ryhmiä on toteutettu myös kulttuuritalo Valveen tiloissa. Klubitalo Pönkän jäsen Sari kertoo kokemuksistaan:
– Olin mukana Ellan vetämässä Rennosti viikonloppuun -ryhmässä, kun siellä oli yhdellä kerralla aiheena pohtia, missä kehonosassa on ilo ja missä tuntuu suru. Lisäksi olen ollut tanssimassa salsaa Valveella. Salsatunnista pidin erityisesti. Olen tanssinut jonkin verran elämäni aikana aieminkin. Olen jossain vaiheessa harrastanutkin tanssia, mutta en nyt tosi pitkään aikaan. Ellan ryhmissä on ollut hyvä ryhmähenki. Kaikilla on ollut tilaa tanssia ja porukka on ollut sopivan kokoinen. Olen saanut tästä rohkeutta ja rentoutumista. On ollut mukava huomata, että osaan edelleen tanssia.
Klubitalojen jäsenet ovat pitäneet tanssitaitelijaa innostavana. Etäyhteyksillä mukana olleet ihmiset kokivat, että saivat arkeen lisää kehollisuutta. Onpa muissa etäyhteyksillä toteutetuissa ryhmissä nähty jo spontaania venyttelyä ja tanssikenkiäkin on lähdetty ostamaan.
– Toimintaa on edesauttanut se, että tanssitaiteilija on ollut helposti lähestyttävä, mukana arjen perustoiminnassa ja rakentanut sen kautta luottamuksellista suhdetta yhteisön jäseniin, toteaa Nuorten Ystävien klubitalojen palveluesimies ja koko järjestön kulttuurihyvinvointivastaava Lahja Leiviskä.
– Luottamuksen rakentamisen jälkeen on syntynyt kahdenkeskisiä kohtaamisia, jossa puretaan tanssin keinoin esimerkiksi hermostuneisuutta. Henkilöstön kanssa syntyy myös ajatusten vaihtoa kehollisesta kommunikoinnista, Rautamies jatkaa.
Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyölle toivotaan jatkoa
Helmikuussa päättyvän hankkeen myötä Nuorten Ystävien Klubitalojen ja koulujen arjen tarpeista lähtevä tanssitoiminta on tuonut lisää hyvinvointia, rohkeutta, uskallusta sekä uusia ideoita. Tanssi taiteen muotona on tavoittanut ihmisiä, jotka muutoin ovat vaarassa jäädä kokonaan sen ulkopuolelle. Hankkeen aikana tavoitettiin kymmeniä jäseniä ja oppilaita sekä henkilöstöä toimintaan mukaan. Hankkeen aikana opittuja harjoitteita aiotaan pitää toiminnassa mukana jatkossakin. Klubitalo Pönkälle on sisustettu jäsenien ja henkilöstön käyttöön kehonhuoltotilaa, ja koulujen opettajanhuoneeseen on valmistunut Välitunnin verryttelyt -pussi. Pussista opettajat voivat ottaa halutessaan yhden liikkeen ja tehdä niitä silloin kun huvittaa. Vaikka hankkeen tavoitteet on koettu saavutetuksi, toivotaan toiminnalle vahvasti jatkoa. Tulokset ovat selvästi vahvempia, kun itse toteutettujen harjoitteiden lisäksi mukaan saadaan tanssin ammattilainen osaksi toiminnan arkea. Tästä kumpuaakin laajempi näkemys sektoreiden väliselle yhteistyölle.
– Näen tässä toiminnassa paljon jatkokehittämisen mahdollisuuksia ja toivon, että tulevaisuudessa taide- ja kulttuurialojen sekä sosiaali- ja terveysalan vahva yhteistyö olisi ennemmin sääntö kuin poikkeus. Kulttuurihyvinvointi kuuluu kaikille ja tällaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan paljon hyvää, erilaisten ihmisten hyvinvointia lisäten, Leiviskä toteaa.
Tanssitaitelija työskentelee hankkeen parissa 28.2.2022 saakka. Toiminnalle on haettu jatkorahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Taidetta kaikille -tukimuodon kautta syksylle 2022 ja keväälle 2023.
—
JoJo – Oulun Tanssin Keskus on ammattitanssin tuotantokeskus, festivaaliorganisaatio ja vierailuteatteri. JoJo tarjoaa ympärivuotisesti paikallista, kansallista ja kansainvälistä tanssitaiteen ohjelmistoa ja yleisötyötä sekä toimii aktiivisesti alan verkostoissa.