Kokemusasiantuntijan tarina auttaa muita, mutta myös kertojaa itseään
Loppuvuodesta 2021 valmistui kahdeksan uutta kokemusasiantuntijaa Nuorten Ystävien Verton ja Oulun kaupungin avopäihdepalveluiden päihdekuntoutujille tai heidän läheisilleen suunnatusta kokemusasiantuntijakoulutuksesta.
Kouluttajina toimivat sosiaalityöntekijä Minna Haaraoja avopäihdepalveluista sekä ohjaaja Hanna Eskola Vertolta.
Kaksi kuukautta kestänyt koulutus antoi osallistujille valmiudet toimia erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi työskentely päihdetyöntekijän työparina asiakastyössä, esiintymiset erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja koulujen vanhempainilloissa. Lisäksi kokemusasiantuntijoiden tietoa voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä. Useammalla nyt valmistuneella onkin jo suunnitelmia, miten hyödyntää koulutustaan käytännössä.
– Kysyntää ja kiinnostusta on koko ajan enemmän myös täällä Oulussa, kertoo Hanna Eskola.
Koulutus itsessään koostui viidestä lähiopetuspäivästä, joiden aikana on seurattu luentoja ja käsitelty mm. jaksamista, hyvinvointia, omien rajojen vaalimista, kokemusosaamisen hyödyntämistä sekä kokemusasiantuntijuuden historiaa.
Lähipäivien välissä osallistujat ovat työstäneet omaa tarinaansa, jonka kertomista on sitten ryhmässä harjoiteltu – omakohtainen tarina on jokaisen kokemusasiantuntijan tärkein työkalu.
Ohjaaja Hanna kehuu ryhmän yhteishenkeä loistavaksi. Koulutus on tiivis ja intensiivinen, paikoin raskaskin, sillä omaa tarinaa työstäessä joutuu palaamaan menneisyyteen. Se haastaa henkisesti.
Jokaisen kokemusasiantuntijan tarina on ainutlaatuinen. Jokaista nyt haastateltua henkilöä yhdisti se, että he haluavat oman tarinansa avulla auttaa toisia. Tämän lisäksi oma yksilöllinen tarina muistuttaa vaikeista ajoista ja elämän haasteista, joista on jo selvitty. Tarina antaa voimaa sen kertojalle.
Selviän ja pärjään
Liisa hakeutui koulutukseen ammatti-ihmisen suosituksesta, mutta lopullinen kipinä kumpusi omasta elämänmuutoksesta. Jos hänen tarinastaan voisi joku toinen hyötyä, niin mikäpä sen mahtavampaa.
– Se, että rämmit jossain tuolla ojan pohjalla, ei ole sellaista elämää, jota kenenkään pitäisi tavoitella. Tuntuu, että moni ei ymmärrä, mihin päihteiden ja rikosten täyttämä maailma voi pahimmillaan ihmisen viedä. Olen törmännyt moniin vääristyneisiin käsityksiin siitä maailmasta, Liisa kertoo.
Toisaalta näkyväksi pitäisi tehdä sitäkin, että päihderiippuvuus voi koskettaa monia ihan tavallisia ihmisiä. Ennakkokäsitysten murtamista pitää Liisakin arvossaan.
– Päihderiippuvainen ei ole pelkästään puistonpenkillä istuva juoppo kossupullo kourassaan, vaan se voi olla se viiden lapsen äiti hienostoalueelta.
Kokemusasiantuntijana hän pääsee mahdollisesti vaikuttamaan asioihin. Nuoret ovat yksi sellainen kohderyhmä, jolle Liisa mielellään tarinaansa kertoisi. Ammattilaisille Liisan tarinan kuuleminen voisi toimia hyvänä esimerkkinä siitä, miten päihdehoidossa kuntoutujia kohdataan ja millaisen avun Liisa on kokenut toimivaksi.
Liisa yritti useamman kerran päästä kuiville yksin. Hän ajatteli, että ulkopuolisen avun pyytäminen on merkki heikkoudesta, jota hän ei itselleen sallinut.
Avun vastaanottaminen ei aluksi ollut helppoa, mutta se kannatti, sillä päihdemaailma on jäänyt kokonaan taakse. Nyt olo on varma ja luottavainen. Liisa kertoo suhtautuvansa elämän haasteisiin eri tavalla.
– Voin miettiä, mistä kaikesta olen jo selvinnyt. Tiedän, etten ole yksin. Ammattilaisilta olen saanut keinoja käyttööni. He ovat valaneet uskoa siihen, että selviän ja että pärjään. Eivätkä he ole erehtyneet.
Selvinpäin näkee kaiken kauniin
Tia kertoo haluavansa välittää toivoa muutoksesta heille, jotka epäröivät, tuskailevat ja luulevat sen olevan mahdotonta. Tia on toipuva alkoholisti, jonka juominen vei pohjalle. Elämään, jossa ei ole huomista, ei kotia, eikä mahdollisuutta olla läsnä omien lasten elämässä.
– Tärkeä käännekohta toipumiselle oli se, kun tiedostin alkoholismin olevan sairaus. Lopettaminen ei ole tahdon asia. Pitkään ajattelin, että olen tyhmä, hullu ja idiootti, kun en pääse tästä eroon. Mutta ei se onnistu ilman apua.
Lopulta ei ollut muita vaihtoehtoja kuin kuolla tai yrittää raitistua. Silloin Tia valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon.
– Haastavin ja isoin juttu on raitistumisen henkinen puoli. Se vaatii voimavaroja. Olen oppinut kestämään ja käsittelemään myös niitä huonoja kokemuksia ja tuntemuksia pulloon tarttumatta.
Kokemusasiantuntijuudessa tuntuu hyvältä se, että voi olla avuksi jollekin toiselle. Myös ammattilaiset hyötyvät siitä, että kokemusasiantuntija on mukana tuomassa kokemustietoa asiakastyöhön. Alkoholismi ei ole tuttua aina hoitohenkilökunnallekaan.
Tia on kiitollinen nykyisestä tilanteestaan. Lapset ovat jälleen mukana hänen elämässään, hänellä on kiva koti ja työ. Kokemusasiantuntijuus on tuonut jo mukanaan muutaman yhteydenoton järjestökentältä. Synkkien vuosien jälkeen elämä näyttää valoisamman puolensa, jota Tia tallentaa muistoihinsa muun muassa valokuvaamalla.
– Elämä on tarkoitettu elettäväksi selvinpäin. Silloin näkee kaiken kauniin.
Kun nauru lakkasi
Peter kertoo aloittaneensa alkoholin ja kannabiksen käytön nuorena, 12-vuotiaana. Nyt hän ymmärtää hakeneensa päihteistä keinoja rauhoittaa levotonta mieltään.
– Se oli itselääkintää ADHD-oireisiin.
Peter oli ulkoisesti täysin toimintakykyinen, mutta sisältä rikkinäinen. Riippuvuudestaan huolimatta hän hoiti työnsä IT-alalla ja stand up -komiikan parissa kunnialla. Hän huolehti myös lapsistaan hyvin ja piilotteli pahaa oloaan läheisiltään.
Mutta elämästä oli kadonnut ilo. Olo oli surkea, kun aamuisin heräsi vielä humalassa edellisen illan jäljiltä. Absurdia oli sekin, että Peter nauratti muita ihmisiä stand up -keikoillaan, mutta itse hän oli keikkojen jälkeen niin uupunut, että jaksoi vain itkeä ja juoda itsensä uneen. Asioiden oli muututtava.
Lopulta, kun itsesääli ja ahdistus omasta tilanteesta kasvoi liian suureksi, oli pakko hakea apua.
Peter peilasi toipumisen polkuaan ensin päihdepalveluiden keskustelukäynneillä ja tajusi jo siellä haluavansa antaa takaisin, etteivät muut joutuisi kärsimään yhtä paljon kuin hän oli joutunut.
Peterillä on ollut koko ajan mielessä, että he, jotka palaavat esimerkiksi katkolta arkeen, voisivat saada lohtua Peterin tarinasta.
Raitistumisen alkutaival oli karu. Peter ei voinut mennä edes kauppaan retkahtamisen pelossa. Siksi tuen saaminen juuri tuossa nivelvaiheessa uuden elämän kynnyksellä on tärkeää.
– Raitistumisen tulee lähteä itsestä ja silloin, kun on siihen valmis. Voin saada kaiken avun, mutta jos en itse halua muutosta, mitään ei tapahdu.
Peterin kokemustarinan valttikortti ja erityisyys on ADHD-ymmärryksen lisäksi muualta tulleen näkökulma suomalaisuuteen. Hän on asunut 26 vuotta Suomessa ja hänen on vieläkin välillä vaikea ymmärtää suomalaisuutta tai suomalaisten tapoja. Näin hän katsoo voivansa tarjota apua ja näkökulmaa myös maahanmuuttajille, jotka ovat päihdekuntoutuksen tarpeessa.
Tarina on tärkeä tuki
Verton kokemusasiantuntijakoulutuksiin voivat osallistua niin toipuvat päihdekuntoutujat kuin päihteiden käyttäjien läheiset. Molempien tarinat ovat tärkeitä ja ansaitsevat tulla kuulluksi. Läheisen tarina antaa erilaisen näkökulman päihderiippuvuuteen ja tarjoaa samaistumispintaa heille, jotka elävät päihderiippuvaisen rinnalla. Läheisen tarina voi yhtä lailla tarjota rohkaisua, vertaistukea ja esimerkkiä toiselle, jonka haasteet ovat samanlaisia.
Kokemusasiantuntijuuden kirjo onkin valtava. Verton koulutuksista valmistuneilla on laaja-alaista kokemustietoa alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä sekä peliriippuvuudesta, mutta myös rikollisuudesta, väkivallasta, asunnottomuudesta, mielenterveysongelmista, velkaantumisesta, läheisriippuvuudesta ja lastensuojelusta. Inhimillinen kokemus ja kokemusasiantuntijan läsnäolo voi jossain tilanteessa toimia jäänsärkijänä ja toisessa tilanteessa kokemusasiantuntija on “tulkki´ asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Ohjaaja Hanna Eskolan mukaan kokemusasiantuntijat on otettu hyvin vastaan kentällä niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin parissa. Myös koulutuksesta saatu palaute on ollut kiittävää.
– Kokemusasiantuntijuus vahvistuu ja alkaa pikkuhiljaa juurtua myös alan käytäntöihin.
Nuorten Ystävien Verto tarjoaa matalalla kynnyksellä yhteisöllistä ja toiminnallista vertaistoimintaa huumeiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen.
Oletko kiinnostunut Verton koulutuksen käyneistä kokemusasiantuntijoista?
Ota yhteyttä Hanna Eskolaan. P. 044 7409 947, hanna.eskola(at)nuortenystavat.fi