Unohdetaanko Oulussa lapsivaikutus kouluverkkokeskusteluissa?
Kouluverkon muutokset ovat lasten kannalta merkittäviä päätöksiä, jolloin niissä lapsivaikutusten ajantasainen arviointi on lain mukaankin aina tehtävä. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviontiin on vahva oikeudellinen velvoite, josta myös perustuslakivaliokunta on vuonna 2015 (PeVL 11/2015 vp ja PeVL 12/2015 vp) todennut, että lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi.
Perusopetuslaissa on myös erikseen huomioitu lapsen edun tarkastelu, jolloin perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, niissä tulee huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta (Valtioneuvoston asetus 422/2012 4 §).
Esimerkiksi Karvin selvityksen perusteella koulujen lakkauttaminen aiheutti mm. lisääntyneen kuljetustarpeen, minkä seurauksena lapset eivät voi osallistua erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin, kuten Suomen mallin mukaiseen harrastustoimintaan. Samoin inaktiivisuus kuljetuksien aikana vähensi selkeästi lasten päivittäisen hyötyliikkumisen määrää, mikä osaltaan on iso riski lapsen hyvinvoinnille ja terveydelle. Viimeisimmässä MOVE! -testistuloksissa todettiin, että 40 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista on fyysisesti niin huonossa kunnossa, että se vaikeuttaa arjen jaksamista ja keskittymistä oppimiseen.
Karvin selvityksessä todettiin myös, ettei kuntien henkilöstöllä ole aikaa perehtyä lapsivaikutusten arviointeihin. Yleiskuva selvityksestä on, ettei lapsivaikutusten arviointi ole vielä kunnissa asianmukaisessa käytössä. Lapsen edun siis sanotaan Oulussakin toteutuvan, vaikka sitä ei olisi arvioitu tai pidetty ensisijaisena päätöksenteossa.
Koulujen lakkautuksia on Oulussa taas tuotu esille tilanteessa, jossa kaupunki on tehnyt positiivisen tilinpäätöksen. Peruskoulutus on ollut säästöjen kohteena jo useamman vuoden ajan ja edelleenkään ei ymmärretä sitä, että pienten koulujen lakkauttaminen ja koulujen henkilöstön vähentäminen lämmittää taloutta vain hetken ja että uusi kulurakenne, joka tietoisesti tai tiedostamatta luodaan, näkyy vasta useamman vuoden viiveellä hallitsemattomasti kasvaneena kuluna jossain muualla hyvinvoinnin ja terveydenhuollon sektoreilla kaupungissa ja hyvinvointialueella. Suurin häviäjä tässä kaikessa on kuitenkin lapsi.
Marko Kielinen, FT
kehitysjohtaja, Nuorten Ystävät ry
Lähteet:
Karvi. 2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 29:2022.
Move!-mittausten tulokset. 2022. Valtion liikuntaneuvosto.
Perusopetuslain muutos 163/2022.
Perustuslakivaliokunta kannanotot. PeVL 11/2015 vp ja PeVL 12/2015 vp.
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Valtioneuvoston asetus 422/2012 4 §.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa mielipidekirjoituksena 19.4.2023.