Kansainvälinen romanien päivä 8.4. on omistettu romanikulttuurille, kielelle ja historialle
Romanikulttuuri on yksi maailman vanhimmista ja Euroopan suurimmista kulttuureista. Vähemmistö kohtaa kuitenkin edelleenkin ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä arjessaan, koulutuksessa, työelämässä ja terveydenhuollossa. Kansainvälisen romanipäivän 8.4. kunniaksi Romano-hankkeemme koosti tietopaketin romanikulttuurista ja sen historiasta. Jaa tietoutta ja vahvista yhdenvertaisempaa yhteiskuntaamme Suomessa.
Tiesitkö tätä romaniväestön historiasta?
Romaniväestö saapui silloiselle Ruotsin alueelle “Suomeen” 1500-luvulla Pohjois-Intiasta tiedettävästi sotaa ja nälänhätää paeten. Alkuun vastaanotto oli ystävällinen, mutta jo Kustaa Vaasan aikana 1520-luvulla kuninkaan tavoitteena oli häätää romanit valtakunnasta. Samalla linjalla jatkoivat muut hallitsijat, viranomaiset ja kirkko aina 1700-luvun loppuun saakka.
Romanit kohtasivat vainoa myös muulla Euroopassa ja joutuivat kokemaan orjuutta sekä pakkotyötä. Monen muun etnistä tai uskonnollista kulttuuria edustavan ryhmän tapaan myös romanit kokivat suurimmat järjestelmälliset vainot ja holokaustin toisen maailmansodan aikana natsi-Saksassa.
Eriarvoisuus johti jatkuvaan liikkumiseen paikasta toiseen ja teki romaniväestön työnteosta, koulunkäynnistä sekä asumisesta erityisen haastavaa. Romanien syrjintä kiellettiin asetuksella Suomessa vuonna 1883 ja romanit saivat Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 kansalaisuuden. Oikeuksista huolimatta syrjintä ei vähentynyt, vaan romanit yritettiin sulauttaa valtaväestöön.
60- ja 70-luvuilla romanilapsia pakkohuostaanotettiin, heitä kiellettiin puhumasta romanikieltä ja ylläpitämästä kulttuuriaan. Tämän tarkoituksena oli sulauttaa romanilapset osaksi valtaväestöä. Romanivanhempien onkin ollut vaikea luottaa lastensuojelun viranomaisiin sekä työntekijöihin, koska lähihistoriassa on ollut niin paljon väärinkäytöksiä romanilapsia kohtaan.
Valtaosa romaneista eli 70-luvun puoleenväliin asti epäinhimillisissä olosuhteissa. Tuohon asti romanit asuivat muun muassa väliaikaisiksi tarkoitetuissa suojissa, sukulaisten luona, purkutaloissa, vanhoissa junavaunuissa ja teltoissa. Asunnottomuus myös pakotti romanit kiertämään ja etsimään yöpymispaikkaa. Vuonna 1975 voimaan astui laki romanien asunto-olojen parantamisen puolesta.
8.4. vuonna 1971 järjestettiin ensimmäinen romaniasioiden maailmankongressi, jossa esiteltiin romanikansan tunnuslippu sekä hymni Gelem, gelem. Päivä symboloi myös romanien kansalaisoikeusliikkeen alkua. Vaikka romaniväestön yhdenvertaisuus valtaväestöön on kohentunut, monet romanit kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää arjessaan esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä ja terveydenhuollossa.
Suomen virallinen vähemmistöpolitiikka on muuttunut osin ulkoisten vähemmistökansojen oikeuksia korostavien kansainvälisten ajatusten, osin romaniväestön oman aktiivisen politiikan tuloksena. Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut edistämään romanien asemaa myös EU:n strategisen puiteohjelman mukaisesti.
Yhteinen tehtävämme onkin vahvistaa oikeaa tietoa romanikulttuurista ja muuttaa ennakkoasenteita. Katso tietopankin lähteet tämän uutisen lopusta.
Latšo internationaalo romanengo diives tumenge!
Hyvää kansainvälistä romanien päivää!
Voit syventyä lisää romaniväestön historiaan ja tapakulttuuriin Romano-hankkeemme koostamalla videolla.
Lähteet:
ROMANIT SUOMESSA – Suomen Romanifoorumi (romanifoorumi.fi)
Romanikulttuuri ja nykytilanne | Opetushallitus (oph.fi)
Tietoja romanikulttuurista Savonlinnan Seudun Romaniyhdistys ry (savonlinnanseudunromanit.fi)
Romanien syrjintä | Yhdenvertaisuusvaltuutettu (yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi)
Romanien-aikajana.pdf (Rauhankasvatusinstituutti, rauhankasvatus.fi)