MIKSI TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ?
-
- Lisäleikkaus ei tuo vakautta Suomen julkiseen talouteen – sen sijaan hallitsematon leikkaus syventää entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja osuu kovimmin niihin, jotka tarvitsevat tukea eniten. Toteutuessaan leikkaukset tarkoittavat käytännössä mittavaa sote-järjestötoiminnan alasajoa.
- Valtionvarainministerin mukaan leikkaukset eivät osu kansalaisten arkeen tai ovat sen kannalta toissijaisia eivätkä koske sote-palveluja. Tämä osoittaa tietämättömyyttä sote-järjestöjen toiminnasta. Leikkaukset ovat nimenomaan leikkauksia soteen ja ihmisten arkeen sekä hyvinvointiin.Ne vaikuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeen ja apuun, kuten
– työllistymisen tukeen
– lapsiperheiden ennaltaehkäisevään tukeen
– avoimiin kohtaamispaikkoihin
– auttaviin puhelimiin
– ikäihmisten kotona asumisen tukeen
– mielenterveyskuntoutujien ja nuorten vertaistukeen sekä ohjaukseen
– syöpään sairastuneiden kriisitukeen
– vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin.
3. Järjestötoiminta on investointi kansanterveyteen, työelämän kestävyyteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Jos järjestöt eivät pysty antamaan ihmisille tukea ja neuvontaa, tai tuottamaan heidän tarvitsemiaan ennaltaehkäiseviä palveluita, paine ja kustannukset hyvinvointialueiden palveluissa lisääntyvät edelleen väistämättä.
”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset eivät olisi säästö, vaan jättäisivät sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea. Ne kasvattaisivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaarantaisivat sisäistä turvallisuutta”, hyvinvointialueiden johtajat toteavat kannanotossaan 15.8.2025.
”Yhtälö on samanaikaisten sosiaaliturvan heikennysten, työttömyyden kasvun ja hyvinvointialueiden talousahdingon kanssa sietämätön ja vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin”, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
4. Järjestöillä on myös merkittävä rooli auttaa osatyökykyisiä ja työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä.
5. Sote-järjestöissä työskentelee noin 50 000 palkkasuhteista ammattilaista. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset eivät siis ainoastaan romuttaisi järjestöjen tekemää työtä ja lisäisi apua tarvitsevien ihmisten ahdinkoa, vaan lisäisi myös työttömyyttä.
MITÄ SUOMALAISET OVAT MIELTÄ?
Suomalaisista 78 prosenttia vastusti jo aikaisemmin sote-järjestöihin kohdistuneita leikkauksia. 86 prosenttia uskoo, että hallituksen päätökset leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta heikentävät järjestöjen tarjoamia palveluita. 79 prosenttia arvioi, että sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kysely 2024)
MITÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN STRATEGIA TOTEAA?
Sosiaali- ja terveysministeriön strategian tulevaisuuskuvan Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi mukaan ministeriön tehtävänä on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan poikkihallinnollisen ja ratkaisuhakuisen yhteistyön, vuorovaikutteisen ohjauksen sekä lainsäädäntötyön keinoin. Ministeriö toimii aktiivisesti myös EU:ssa sekä maailmanlaajuisesti ja ottaa huomioon toiminnassaan kansainväliset velvoitteet. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.
MITÄ VAADIMME?
Suunnitellut leikkaukset ovat inhimillisesti katsoen kestämättömiä ja vähentävät koko yhteiskunnan elinvoimaa.
Hallituksen täytyy asettua vastustamaan sote-järjestöihin kohdistuvia lisäleikkauksia budjettiriihessä syyskuussa 2025.
TOIMI NYT – ALLEKIRJOITA VETOOMUS.