Make it -hankkeen vaikuttavat kuulumiset toimintavuodelta 2025–2026
Make it -hankkeen ensimmäinen vuosi on rakentanut tukea koulunkäyntiin, perheiden arkeen ja kotoutumiseen
Make it -hanke tukee Oulussa maahanmuuttaneita lapsia, nuoria ja perheitä koulunkäynnissä, arjen sujuvuudessa, hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa. Toiminta koostuu muun muassa kouluvalmennuksesta, läksytuesta, perheohjauksesta, ryhmätoiminnasta, perheretkistä sekä ammattilaisten välisen yhteistyön vahvistamisesta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 6–17-vuotiaat, EU:n ulkopuolelta maahanmuuttaneet lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä koulujen, perheiden, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin turvapaikka-, maahan muutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.
Ensimmäisenä vuonna pääosassa koulunkäynnin ja perheiden tukeminen
Make it -hanke on ensimmäisen toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa Oulussa maahanmuuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden koulunkäyntiä, hyvinvointia ja kotoutumista tukevana toimintana.
Hanke käynnistyi 1.5.2025, ja ensimmäisen toimintavuoden aikana sen keskiössä ovat olleet lasten ja nuorten yksilöllinen kouluvalmennus, läksytukiryhmät, perheohjaukset, perheretket, ryhmätoiminta sekä ammattilaisten verkostotyön rakentaminen.
Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa on rakennettu yhteistyötä koulujen, perheiden, järjestöjen ja muiden ammattilaisten kanssa. Pilottikouluina mukana ovat olleet muun muassa Tuira, Merituuli, Paulaharju ja Myllytulli. Yhteistyötä on myös laajennettu kohti uusia kouluja. Hankkeen toiminta ja palvelut ovat kuitenkin avoimia ja ilmaisia kaikille Oulussa asuville maahanmuuttaneille perheille, keillä ei ole vielä Suomen kansalaisuutta.
Kaikki vastanneet kokivat kouluvalmennuksen auttaneen koulussa tai opinnoissa
Hankkeen toiminnasta on viestitty aktiivisesti kouluille, varhaiskasvatukseen ja muille yhteistyötahoille, ja hankkeen toiminnassa kohdattiin yli 300 ammattilaista.
Toiminnalle on muodostunut selkeä tarve: yksilöllisiin kouluvalmennuksiin ja perheohjauksiin on ollut kysyntää, ja asiakasvirta on vakiintunut.
Kouluvalmennuksen palautetulokset osoittavat, että toiminnalla on ollut vahva myönteinen merkitys lasten ja nuorten koulunkäyntiin, arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin.
Yhdistettyjen palautetulosten mukaan kaikki vastaajat kokivat kouluvalmennuksen auttaneen koulussa tai opinnoissa. Samoin kaikki vastaajat kokivat saaneensa apua arjen asioihin, pitivät kouluvalmennusta yleisesti hyödyllisenä ja kokivat saaneensa tukea kouluvalmentajalta.
Suomen kielen käyttö vahvistunut merkittävästi
Suomen kielen käytön vahvistumisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa myönteisten vastausten osuus oli 94,7 prosenttia. Tulokset kertovat siitä, että kouluvalmennus tukee yhtä aikaa oppimista, kouluyhteisöön kiinnittymistä, kielellistä osallisuutta ja lasten ja nuorten jaksamista.
Läksytukiryhmät ovat olleet tärkeä osa hankkeen arjen tukea. Läksykerhoissa lapset ja nuoret ovat saaneet apua läksyihin, kokeisiin valmistautumiseen, suomen kielen ymmärtämiseen ja opiskelurutiinien vahvistamiseen. Läksytuessa ei keskitytä vain tehtävien tekemiseen, vaan myös oppimisstrategioihin ja kehittyvän kielitaidon huomioimiseen avaamalla tärkeitä käsitteitä ja sanoja suomeksi.
Läksykerhot ovat myös madaltaneet kynnystä hakeutua yksilöllisempään tukeen: kouluvalmentajat tulevat lapsille tutuiksi kerhoissa, ja luottamuksellinen suhde voi alkaa rakentua jo ryhmätoiminnan kautta.
100 % perheistä raportoi hyvinvoinnin parantuneen perheohjauksen myötä
Perheohjauksessa on tuettu vanhemmuutta, perheiden arjen sujuvuutta ja lasten koulunkäynnin tukemista.
Hankkeen tähänastisten tulosten mukaan perheohjaukseen on osallistunut yli 20 perhettä, ja valmistuneissa perheohjauskokonaisuuksissa hyvinvoinnin on raportoitu parantuneen 100 prosentilla perheistä.
Perheet ovat kokeneet osallistumisen myös kotoutumisen kannalta hyödylliseksi. Perheohjauksissa on korostunut vanhemmuuden vahvistaminen, suomalaisen koulujärjestelmän ja palvelujärjestelmän tutuksi tekeminen, koulun odotusten ja oppilaan tuen mahdollisuuksien avaaminen sekä luottamuksen rakentaminen perheen, koulun ja palveluiden välille.
Perheretket ovat tuoneet hankkeen toimintaan yhteisöllisyyttä, iloa ja matalan kynnyksen kotoutumisen tukea. Olemme käyneet retkillä Kalajoella, Joulupukin Pajakylässä, Ranuan eläinpuistossa ja Suomen Tivolissa. Retkipalautteiden perusteella toiminta on koettu erittäin hyödylliseksi ja retket ovat tukeneet kotoutumista erityisesti suomen kielen käytön, uusien ihmisten tapaamisen, yhteisen tekemisen ja myönteisten kokemusten kautta.
Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on käynnistetty myös muuta ryhmä- ja kehittämistoimintaa. Kesäkuussa toteutettiin Friends-ryhmä alakouluikäisille lapsille, jossa vahvistettiin tunne- ja vuorovaikutustaitoja, hyvinvointia, turvallisia kaverisuhteita ja kotoutumista.
Lisäksi kulttuurikummitoiminta on käynnistynyt: maahanmuuttaneet vapaaehtoiset voivat toimia hankkeen ryhmissä ja tuoda lapsille, nuorille ja perheille kulttuurisesti ja kielellisesti samaistuttavia kohtaamisia. Vapaaehtoiset ja kotoutumiskoulutuksen harjoittelijat ovat vahvistaneet hankkeen saavutettavuutta, luottamusta ja mahdollisuuksia tarjota turvallisia kohtaamisia eri taustoista tuleville osallistujille.
Make it -hanke on myös rakentanut ammattilaisten välistä yhteistyötä. Moniammatillisen verkoston kokoaminen on aloitettu yhteistyössä Oulun kaupungin kulttuuriryhmien opetuksen kanssa, ja opettajien verkosto on käynnistynyt.
Ammattilaiset ovat nähneet hankkeen tarpeellisena ja toivoneet, että toiminta vakiintuisi. Kouluvalmentajan rooli linkkinä kodin, koulun ja palveluiden välillä on osoittautunut tärkeäksi: valmentaja voi auttaa perhettä kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä ja samalla tuoda lapsen ja perheen tuen tarpeita paremmin koulun henkilökunnan näkyville.
Hyödylliseksi koettu yhteistyö jatkuu lasten, nuorten ja perheiden arjen tukemiseksi
Kokonaisuutena Make it -hankkeen ensimmäinen vuosi on osoittanut, että maahanmuuttaneiden lasten, nuorten ja perheiden koulunkäyntiä, hyvinvointia ja kotoutumista voidaan vahvistaa vaikuttavasti yhdistämällä yksilöllinen tuki, ryhmätoiminta, perheiden ohjaus, yhteisölliset retket ja ammattilaisten yhteistyö.
Tulokset osoittavat erityisesti kouluvalmennuksen vahvan merkityksen koulunkäynnin, arjen taitojen, suomen kielen käytön ja hyvinvoinnin tukena. Perheretket ja ryhmätoiminnot puolestaan ovat lisänneet osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja perheiden myönteisiä kokemuksia elämästä Suomessa.
Seuraavaksi hankkeessa jatketaan kouluvalmennuksia, läksytukiryhmiä, perheohjauksia, vanhempien vertaistukea ja yhteisöllistä toimintaa.
Kehittämiskohteina korostuvat erityisesti kaveritaitojen ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen, suomen kielen käytön mahdollisuuksien lisääminen sekä arjen neuvonnan ja palvelutiedon tekeminen entistä näkyvämmäksi perheille.
Ensimmäinen vuosi on luonut vahvan perustan hankkeen jatkolle: toiminnalle on selkeä tarve, osallistujat kokevat sen hyödylliseksi ja rakentunut yhteistyöverkosto jatkaa toiminnan kehittämistä lasten, nuorten ja perheiden arjen tueksi.