Avustusten leikkaukset eivät ole säästöjä: Järjestöjen hyvinvointityö maakunnassa vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, ADHD-liitto ry ja Nuorten Ystävät ry julkaisivat yhteisen kannanoton, joka julkaistiin Kaleva.fi mielipidekirjoituksissa 30.9.2024.
Suomessa on ainutlaatuinen, vahva ja laaja järjestökenttä, joka ei ole syntynyt sattumalta vaan yhdessä johdonmukaisesti rakentaen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävänä on vahvistaa kohderyhmiensä hyvinvointia, tarjota osallisuuden mahdollisuuksia sekä tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.
Monenlaisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi järjestöt vahvistavat yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Nyt tämä rooli on uhattuna tuntuvien leikkausten myötä, jossa hallitus on leikkaamassa kolmanneksen (130 miljoonaa) sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan myönnettävistä valtionavustuksista.
Olemme huolissamme erityisesti paikallisen ja alueellisen järjestötoiminnan tulevaisuudesta, sillä teemme työtä suoraan apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Kansalaisjärjestöjen kautta kaikuu myös monen hiljaisen ääni yhteiskunnassamme. Tätä meillä ei ole varaa menettää.
”On ensiarvoisen tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat jatkavat järjestöjen tukemista.”
Kansalaisjärjestöjen avustusleikkaukset eivät ole säästöjä. Ne ovat leikkauksia ennaltaehkäisyyn, arjen turvallisuuteen, vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen.
Huolestuttavinta on se, että järjestöjen toimintaan kohdistuvat leikkaukset osuvat niihin samoihin ihmisryhmiin, joihin hallituksen tekemät muutkin leikkaukset iskevät. Tämä on paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti todella kallista.
Leikkaukset lisäävät pahoinvointia, yksinäisyyttä ja levottomuutta, eli kuormittavat julkista palvelujärjestelmää niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
Paikallisella ja alueellisella tasolla järjestötoimintaa toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyön arvo -selvityksessä vuodelta 2023 vapaaehtoistoiminnan rahalliseksi arvoksi laskettiin 3,2 miljardia euroa. Vapaaehtoistyöllä on vaikutuksensa myös yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin, jonka arvioitiin Suomessa nousseen peräti 6,6 prosenttia vapaaehtoistoiminnan myötä. Järjestöjen vahvuus on kohtaamistyössä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuoreen katsauksen mukaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueella järjestöjen toteuttamia kohtaamisia raportoitiin 0,99 asukasta kohden.
Alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat jatkavat järjestöjen tukemista. Järjestöjen hyvinvointityö maakunnassa vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin ja mahdollistaa myös paikallisen toiminnan, joka edistää kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää muistaa, että vapaaehtoistyön lisäksi järjestöt ovat merkittäviä työnantajia omalla toiminta-alueellaan ja organisaatioissa työskentelee oman osaamisalansa asiantuntijoita.
Tulevilla leikkauksilla on vääjäämättä merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Kun järjestöt joutuvat supistamaan toimintaansa, kuka toimii kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanina heidän lakisääteisessä tehtävässään edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta?
Varmistetaan yhdessä, että järjestöjen pitkäjänteinen ja merkittävä työ jatkuu maakunnassamme myös tulevaisuudessa.
Anna Katajala
toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan jäsen, Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan jäsen
Raija Näppä
pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan (STM) jäsen
Katja Suni
kehittämispäällikkö, ADHD-liitto ry